Kun ihmisellä ei ole muuta tähdellistä hommaa, voi yrittää opetella tekemään ”saippuakuplakuvia”. Huoh! Kaikkeen sitä ryhtyykin, mutta vaikka vielä en ole lähelläkään onnistumista, niin kyllä minä väännän niin kauan, että saan julkaisukelpoisen tuotoksen aikaiseksi.

No paljon muutahan en sitten tänään ole ehtinytkään…

Paitsi, että vanhustenhuoltoa niin liikkumisen lisäksi olen laittanut ruokaa. Pehtoori aikoi grillata hiilillä kirjolohta (turhan ennakkoluuloinen olin, sehän oli juuri nyt erinomaisen hyvää), joten minun oli sitten mukailtava sille lisuke/lisukkeet. Tein taviksen salaatin uusiin Helsingin Stockalta ostamiini kulhoihin (jäsenetutarjous, ja noita oli ennestään kaksi, nyt kuusi) ja sitten taas paluu Björckin Australia-kirjan äärelle.

Olen tehnyt siitä ruokaa nyt ainakin 15 reseptin perusteella. Hummus-ohje ei ollut meidän makuumme, tai sitten sörssin siinä jotain, mutta tämänpäiväisen jälkeen luottamus palasi.

 

Katkarapu-kananmuna-paistos, joka näytti munakkaalta, mutta ei maistunut siltä, oli kyllä ihan huippuhyvä. Juuri sellainen, jota voisin kuvitella tekeväni niinä päivinä, kun olen yksikseni. Vain tuplaavani katkarapujen määrän. 😉  Kolesterolit kohdilleen. Lohen päällä oleva kastike on suoraan purkista, eli Creme Bonjour Culinaire tilli-sitruuna.

Se on kyllä valmisruokien ykkönen pitkään aikaan: tee tavallinen salaattipohja, keitä ohjeen kananmuna tai pari/syöjä ja avaa tonnikalapurkki. Asettele salaatti em. aineksista ja kippaa päälle tai laita oheen ruokalusikallinen tai kaksi ko. soosia ja siinä se on. Simppeli, hyvä, makoisa salaatti. Onpa tällä viikolla testattu tuokin…

Mutta tuo Katkarapu-frittatan ohje… Se on tässä!

(tein meille puolitetun annoksen ja oli juuri sopiva lohen oheen).

5 kananmunaa
1 dl kuohukermaa
2 valkosipulinkynsiä
1 tl kurkumaa
suolaa, mustapippuria
50g manchego juustoa raastettuna
öljyä paistamiseen
2 dl kuorittuja katkarapu
Ruohosipulia sekä tilliä

Sekoita kananmunat ja kerma sekaisin. Hienonna joukkoon valkosipuli, mausta kurkumalla, suolalla ja pippurilla. Lisää joukkoon raastettu juusto. Kuumenna pannu kuumaksi ja lisää öljy ja kaada seos pannulle. Alenna lieden lämpöä. Anna paistoksen kypsyä, heiluttele varovasti, jotta seos tasoittuu. Kun massa alkaa kypsyä reunoilta ( tämä vie noin 3 minuuttia 9, lisää ravut mukaan lämpenemään. Kypsennä loppuun ja ripottele päälle tilliä ja ruohosipulia. Näin kesällä käy myös sipulin varret. Nauti lämpimänä ja lisää päälle halutessasi sitruunan mehua.

Ja sitten viini. Löysin Välivainion Alkon uutuushyllystä luottotalo Wolfbergerin Pinot Noirin. Siis Alsacen alueen punaviinin, mikä ei ole ihan tavallista, ei ainakaan Alkon hyllyillä. Eihän se mikään kyykkyviini ole, mutta …

Se kesti erinomaisesti hiiligrillilohen (nam!!!) ja jopa kananmunan. Siinä oli paljon marjojen makua, raikkautta, mutta on toki mainittava, että ei se ole mitään ”lipittelyviini”, vaan juuri rasvaiselle lohelle – tai esimerkiksi ankalle voisin sitä ajatella. Kannattaa oikeasti makustella sitä, siinä on paljon makua!

Se on elokuun viini. Elokuu on täyteläinen. Nytkin ilma kuin jossain etelämpänä… Ehkäpä vielä palaan pihalle, lukemaan siellä ei enää tarkene, mutta yrttejä perkaamaan ja kastelemaan, olemaan. Elokuu on hyvä.

 

Jokainen kommentti on ilo!