Soppapäivä jatkaa juhlaa: keitto ja kirsikkaclafoutis

Viikon kestänyt juhlallinen syöminen jatkui vielä tänäänkin. Aamupäivällä äidin luona mansikkashowia ja muuta huolehtimista, sillä seurauksella, että toin vielä kotiinkin litratolkulla mansikoita. Onneksi Apsu ja Juniori tulivat illansuussa käymään ja laitoin sitten edelleen heille niitä kotiinkin vietäväksi. Minä kun en mansikoita enää pakasta.

Iltapäivällä olimme Pehtoorin kanssa appivanhempien luona: appi kun täytti huikeat 92 vuotta. Siellä sitten mansikkakakkua.

Kauppaan mennessä en vielä ollut keksinyt, mikä keitto olisi tässä juhlasyömisessä hyvä ratkaisu, mutta marketin ovenpielen marjanmyynnissä olikin kanttarelleja! Siispä soppa niistä. Tein sen vähän paremman: juustoa ja kermaa ettei nyt ihan yhtäkkiä tapahtuisi romahdusta kalorien hankinnan runsaahkossa määrässä. Viini jo sentään jätettiin tänään nauttimatta.

Se Parempi Kanttarellikeitto

litra kanttarelleja
1 rkl voita
2 sipulia
2 valkosipulinkynttä
7 dl Puljonki-kasvislientä
1 dl valkoviiniä
1 pkt (~ 200 g) tuorejuustoa (ruohosipulikin sopi, mutta kanttarelli olisi ollut vielä parempi)
ruohosipulia, timjamia
mustapippuria, ehkä vähän suolaa

Huuhdo ja kuivaa sienet. Silppua sienet ja sipulit. Laita kattilaan ensi sienisilppu, ja sekoittele niin kauan, että enin neste on haihtunut. Lisää voi ja sipulit. Lisää joukkooon viini (voi toki jättää poiskin kuten tänään tein) ja kanaliemi.

Anna keiton kiehua hiljalleen noin 20 minuuttia, ja sekoita sitten tuorejuusto mukaan. Lisää yrtit ja pippuri ja lopuksi löysäksi vaahdoksi vispattu kerma.

Tämä on ihan juhlasoppa, jota olen joskus vieraillekin tarjonnut. Jälkkäri olikin sitten jotain ihan uutta. Meillä on perjantaina paistinkääntäjien piknik ja teemana on ranskalainen keittiö, ja kun tuntui, että liki kaikki muut aikovat tuoda jotain suolaista, eikä jälkkäreitä paljon listassa ollut, niin ajattelin kokeilla jotain ennen syömätöntä.

Kirsikka Clafoutis!  Kirjoittelen ohjeen kunhan saan kuvat työstetyksi, voi mennä huomiseen…

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

(EDIT 25.7.2017 )

Tässäpä soppapäivään mainio jälkiruoka.

Clafoutis-nimen käyttö tästä kirsikkapannarista on kyllä hieman riskaabelia, sillä Limousinen alueen ihmisten mukaan vain heidän alueellaan tummista kivellisistä (hapan)kirsikoista tehty paistos on ainoa oikea clafoutis, muut ovat vain yhdenlaisia ”kirsikkapiirakoita”. Clafoutis-taikinan alle kätkeään usein myös luumuja, persikoita tai karhunvatukoita, joten syksyn tullen tätä voi varioida monin tavoin. Mutta nyt tähän sesonkiin tämmöinen versio, joka on hyvin lähellä Julia Child´n Kirsikkaclafoutia.

Kirsikkaclafoutis

7 dl kirsikoita 
3 dl kermamaitoa
1½ dl (mauste/ruoko)sokeria (puolet taikinaan, puolet pinnalle ennen uuniin laittoa)
3 munaa
1 rkl vaniljasokeria tai vaniljatangon sisus
ripaus suolaa
2 dl vehnäjauhoja
25 g sulatettua voita

Poista kirsikoista kivet. Kuumenna uuni 200 asteeseen. Laita vuoan (24 cm) pohjalle leivinpaperi

Laita kirsikat vuoan pohjalle. Tee pannaritaikina: sekoita jauhot ja maito ja lisää joukkoon munat ja sekoita tasaiseksi (vaikka sauvasekoittimella). Lisää 3/4 dl sokera ja vaniljasokeri, suola ja sulatettu voi. Ripottele pinnalle loput sokerit ja paista vielä noin 30 minuuttia, kunnes taikina ei tikuilla kokeiltaessa tartu ja pinta on kauniin värinen.

Hieman jäähtyneenä vaniljajäätelön kanssa oikein hyvää.

Tein oheen kokeeksi myös sokerista tönkkiä kermavaahtoa, jossa oli vähän ranskankermaa ja puolikas raastettu tonkapapu (muistattehan). Hmmmm … maistuipa kokonaisuus ihan ranskalaiselle. Siis tämä on minun kontribuutioni ensi perjantain rotissööripiknikille.