Nyt (klo 20.38) on valoisampaa kuin koko päivänä. On ollut hyvin sateista ja pimeää.
Mutta nyt ei mene ihan kuin Strömsössä. Tai on mennyt ihan kalkkiviivoille asti, mutta äsken jäätelökone prakas, mikä merkitsee pientä katastrofia. ”Pitkässä kuusessa” tai ”isossa kuvassa” (, joita molempia sanontoja inhoan melkein yhtä paljon kuin sitä, että ”asioilla on tapana järjestyä”) ei mitään maailmoja kaatavaa, mutta hitto: isotöinen, aika kallis, raaka-aineet Japanista, jälkiruoka on kait pilalla. Argh! Eikä edes oma vika. Ei kenenkään vika, mutta ”accident”!
Meidän jäätelökoneeseen liittyy toinenkin ”tragedia” . Melkein enemmän tragikomedia tuo juttu… 😀 . KLIKS
Mutta ei voi väittää, ettenkö olisi yrittänyt. Hyvin, hyvin varhaisesta aamusta asti olen yrittänyt.
On ollut ilo päivä puuhastella, valmistella, Japani-juhlaa järjestää, ja mökille menoakin jo tuunata. Kimpassa on laiteltu, ja päivällä sateen toviksi tauoetessa saimme pikkuperheen grillin äärelle.
Nyt kalaasipöytä on katettu, – olenpa aika tyytyväinen, vaikka alusliina unohtuikin. Mutta teema näkyy…
Huolella valittu sake odottaa nauttijoitaan. Minulle ex-työkaverit (Japanin asiantuntijat, siellä pitkään asuneetkin) aina sanoivat: mene Japaniin, maista ruokia, katso esteettisiä asetelmia, nauti luonnosta ja osta kunnon sakea. Meillä jäi marraskuun matkalla saken maistelu aika vähiin, mutta yksi pullo tuotiin ystäville jaettaviksi… saapa nähdä.
Ja mitä minä nyt teen jälkkäriksi, ja missä välissä?
Mutta kuten sanottu: tänäänkin on ollut hyvä päivä, ja tämä on pieni ongelma. Huomista ja ensi viikkoa jo odotan innolla ja ilolla. Pysykäähän linjoilla niin näette miksi. 😀