Ainakin kerran kesässä olen koettanut viedä äidin ”kesälomareissulle”. Tänään oli siihen sopiva hetki ja lämpö, aurinko ja aikaa.

Päivä alkoi aamuisella torikierroksella, pyörätuoliajelulla Aittatorilla ja Pikisaaressa. Tovi torielämän tarkastelua ja sitten hallista haettiin kalat. Lomareissuun kuuluu myös ”private sightseeing” (henk.auton kyydissä) Oulun keskustassa ja entisten asuinsijojensa tienoilla.

Kuten minkä tahansa matkanjärjestäjän reissulla, ohjelmassa oli myös lounas paikkakunnan parhaassa 😀 lounaspaikassa. Meidän piazzalla nautimme kolmisin uusia perunoita ja graavilohta erilaisine tykötarpeineen ja sitten jälkkäriksi välillä jotain muutakin kuin mansikoita. Siispä ananasta minttusokerin ja turkkilaisen jukurtin kera (resepti on LappItalian sivulla 28). Ja koristeena olevat kurkkuyrtit ovat mietoja maultaan – ihan syötäväksi kasvatettuja.

Ainakin kerran kesässä käydään pyörillä Koivurannan kahvilassa. Tänään oli senkin aika. Minulla kun jäi lenkki aamulla väliin, oli illansuussa hyvä lähteä kimpassa polkemaan. Pehtoori oli aamupäivällä käynyt 24 km:n pyörälenkin, mutta jaksoipa hyvin toiset parikymmentä.

Semminkin kun reitillä oli Koivurannan kahvila. Eikä ollut mitään syytä, miksemme olisi ottaneet lasilliset samppanjaa. Delop on siellä tämän kesän merkki, eikä se ole ollenkaan huono. Päinvastoin oikein hedelmäinen, silti freesi, raikas. Eikä hintakaan samppanjaksi sietämätön ( ~ 8 €).

Ainakin kerran kesässä kuuluu lukea helteellä dekkareita kotipihalla. Pyörälenkin jälkeen olin jo aika valmiina siihen, mutta tulihan se pieni sadekuuro, joten nyt on vain toivottava, että uusi mahdollisuus tälle kesälle vielä tulisi.

 

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

Toissailtainen sirkusreissu on vielä kommentoimatta. Lyhyesti: kyllä kannatti. Ehdottomasti kannattaa mennä katsomaan. Onneksi ei ollut aiettakaan tehdä mitään ”kuvarepparia” kouluun, sillä kuvaaminen sirkuksen pimeydessä ja toisaalta valonheittimien valossa oli vähintäänkin haasteellista. Silti laitan tähän muutaman otoksen …

Tässä ekassa nuo (Mongolian Ulan Batorista tulleet) pojat hyppii hyppyskää pitkällä narulla ja sen sisällä vielä yksi pomppii kun kaksi pyörittää tyttöä ”hyppynaruna”!

Ja seuraavassa kuvassa: katsokaa miten nuo on!

Viimeisessä on joku ”taideratsastuksen” muoto (tietääkö joku mikä?), joka oli aika hienoa katseltavaa… Siitä huolimatta, että pelkään hevosia.

Jokainen kommentti on ilo!