Paljon poroja, kuin myös aurinkoa, vähän lunta, ei ollenkaan itikoita, hyvin hiljaista.
On kesä, Lapin kesä.
Tuntuu, ettei olla oltu mökillä pitkiin aikoihin, – noh, lopultakin vain pari kuukautta välissä, mutta silti. Siksikin oli tavallistakin mieluisampaa istahtaa aamusella autoon, ja suunnata kohti pohjoista.
Loppumatkalla näytti melkein kuin olisi ajeltu kohti Alppeja: Saariselän tunturijonon huiput ovat vielä lumen peitossa. Ja lunta on vielä tuossa mökkitien lopussakin.
Koivuissa ei vielä ole kunnolla hiirenkorviakaan, mutta kulleroita matkalta löytyi. Hangasojassa on paljon vettä, mutta aluskasvillisuus ei juuri viheriöi; näyttää että lumi ihan vastikään häipynyt sillä kaikki varvut, heinät, kaikki ovat vielä maata pitkin, härmän peitossa, mutta ei haittaa. Söimme ihan erinomaista (Pehtoorin) savusiikaa, terassilla!
Lapin kesä tuntuu nyt hyvälle.
Enhän minä videoita juuri osaa kuvata, mutta teinpä pienen sellaisen tänään… Tervetuloa Hangasojan illansuuhun. KLIKS