Oikea silmä lähes muurautunut umpeen, ja vasen yläleuka tuntuu aralta, odotan vain sen turpoamista ja ehkä mustumistakin. Eihän tämä päivä nyt ole ihan parhaita ole tähän asti ollut, mutta parempaa iltaa odotellessa…
Heräsin varhain, ja ahkerasti kävin liiketoiminta-asian kimppuun ja ryhdyin viimeistelemään pikkuesitelmää, joka on määrä muutaman tunnin päästä pitää. Yhdeksään asti meni hyvin: sitten pieni allergiselta tuntuva kaiherrus silmäkulmassa, kävin laittamassa silmätippoja, etsin antihistamiineja ja kirosin, etten ollut uusinut allergialääkereseptiäni. Aivastuksista ei ollut tulla loppua, toista silmää kirveli yhä vimmatummin, tasatahtia turpoamisen kanssa. Aloin huolestua, sillä puoleltapäivin oli odotettu (?) hammaslääkärireissu: tänään ruuvattaisiin implanttiruuvi, mikä merkitsee, että kesän alussa jo saan uuden hampaan puuttuvan paikalle. Mutta miten voin mennä ruuvattavaksi, jos aivastelen ja henki ei tahdo kulkea?
Esitelmän teosta ei tullut mitään, joten ajelin apteekkiin ostamaan Xyzalia, ja tilanne rauhoittui ja menin hammaslääkäriin. Operaatio kävi nopeammin kuin yksikään viidestä edellisestä implantin laitosta, mutta siinä oli ongelmansa, minkä vuoksi piti ikenen alle laittaa keinoluuta. Uusi juttu minullekin purukaluston kanssa suunnilleen kaiken kokeneelle.
Sitten apteekin kautta kotiin päin antibiootit, särkylääkkeet ja desinfiointiaineet kassissa ja epälukuinen määrä tikkejä yläleuassa. Lepoa yhden Crown-jakson verran, ja sitten esitelmätiedosto auki. Nyt on sen viimeistely tehty ja tukkakin pesty ja laitettu, mutta mihin minä naamani kätken illaksi, kun ei oikein ole hiuksia riittävästi peittämään turvonnutta silmää ja epämääräisen näköistä suupieltä?
Satavuotiaassa Suomessa jopa Dionysia-juhlassa halutaan historioitsijan jotain Suomen historian menneestä mainitsevan. Koskapa juhla ja illallinen on Oulun entisessä lääninhallitustalossa, olen sanomiseni sovitellut siihen liittyen. Ja juhliin tietysti. Ruokaa ja juhlia minä en mokomien pikku turpoamisten ja mustelmien takia väliin jätä. 😀
