Näissä maisemissa

Itsenäisen Suomen sadas alkava vuosi valkeni, tai ei no ei oikein valjennut, pakkaseen, – ainakin täällä Koillis-Kairassa tuntui kylmälle: -32 C ON kylmä. Eipä se pitänyt minua pois maisemasta, tunturin laelle oli tänäänkin päästävä. Pehtoori lähti autonkuljettajaksi. Ja taivas oli tulessa!

Tunturin laella kulkiessa, pyöriessä, hangessa tarpoessa valo vaihtui, liikkumisesta tuli lämmin, ja jaksoin melkein haukkoa ihastuksesta. Olenhan täällä toki ollut ennenkin tähän aikaan, tässä erikoisessa valossa aiemminkin nauttinut, mutta taas tuntui ihan erityisen kauniilta, taas tuntui oma olo pieneltä.

Uudistuneessa Kuukkelissa (Saariselän legendaarinen kauppa) kävimme täydentämässä ruokavarantoja. Ja halusimme herkkuja; itsenäisyyspäivän ruoka on meillä yleensä jotain spesiaalia, niin tänäänkin vaikka vain kaksistaan ruokapöytään istahdimme. Juuri siinä vaiheessa tuli ikävä nuoria, Apsua, ystäviä, …

Menu ei kyllä ollut oikein lapsiystävällinen: alkuun korvasienikeittoa, pääruoaksi uuniperunoiden kanssa lohitartaria, savuporomoussea, poronvasanmaksaa, sharon-hedelmää ja hillosipuleita, leipäjuustosalaattia … Mutta meille maistui vaikka liikkumista moisten herkkujen eteen ei juuri ollut tullut harjoitettua. Valokuvaaminen ja saunan lämmitys kun eivät kovin paljon kaloreita kuluta. Mutta huomenna sitten, kun sää lauhtuu. Josko huomenna jo ladulle?

Täällä on paljon turisteja, mikä ei Saariselällä ole tavallista, mutta mukavahan se on, että on kävijöitä. Kuukkelissa kuulutukset jo japaniksi ja kiinaksi ja entistä vähemmän kököksi englanniksi. Eikä siitä ole ´kuin´ 72 vuotta kun Lappi oli jo poltettu, partisaanit meidän mökin takamaastoista lähtivät, …  Nyt erilaiset tunnelmat. Nyt tuntuu juhlalle.

Hyvää itsenäisyyspäivää, ystävät!

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

Joulusauna?