Juhannus tuntuu tänä vuonna – ehkä enemmän kuin aiemmin – ruokajuhlalta.
Tai olemme viettäneet ruoan äärellä aika paljon aikaa. Mutta mikäs siinä. Tänään Pehtoori savusti ison taimenen.
Ja alkuun ja sen jälkeen nautittavaksi minä tein kaikenmoista, tsatsikin ja mätimoussen lisäksi burrataa.
Erinomaista burrataa söimme tyttären kanssa BasBasissa reilu kuukausi sitten. Ja nyt olen pari kertaa sitä koettanut tehdä, ja tänään oli jo lähellä kelpuutettava versio. Se on siis italialainen herkku, joka tehdään mozzarella-juustosta ja kermasta, suolasta ja mintusta. Ihan dieettiruokaa sekin. 😉
Ja ohje tässä.
Burrata
1 l vettä
1 tl suolaa
250 g puhvelimozzarella
2 dl kuohukermaa
tuoretta minttua (tai basilikaa)
pippuria
Kiehauta vesi, laske sitten lämpö ja mozzarellapallot veteen kolmeksi minuutiksi (älä keitä). Sen jälkeen nosta pallot reikakauhalla pois vedestä ja revi lämpimistä mozzarellapalloista söikeitä ja palasia, sentin, parin kokoisia. Kaada päälle kerma ja lisää suola. Laita massa jääkaappiin yöksi. Ennen tarjoilua sekoita joukkoon minttua tai basilikaan (pari rkl) sekä pippuria.
Tarjoile tomaattisalaatin ja patongin kanssa.
Toki meillä oli samppanjaakin, Juniori tilasi tämän keväällä Ranskasta. Kyllä pidimme kovasti.
Ja jälkkäri tässä (Omar Creme brûleehan se).
Että eikö muuta ole tehty kuin syöty (ja tehty ruokaa)?
Aika sateistahan se on välillä ollut…
mutta tyttären kanssa ehdimme aamupäivällä käydä lenkillä, juuri ennen kuin vettä alkoi tulla oikein todella.
Ja sitten lapsen palattua mummuaan tervehtimästä, päätimme taata, että näemme viimeistään syksyllä, ja varasimme liput oopperaan, Helsinkiin tietysti. Eipä ole paljon oopperoissa käyty; minä ja Pehtoori kolmena, vai neljänä, vuonna Savonlinnassa; Carmenia en unohda, mutta tyär ei ole käynyt koskaan. Nyt on liput syyskuulle varattu.
Ja juteltavaahan meillä riittää, sitä nyt jatkamaan… 😉