Perjantai. TGIF. Nyt todellakin niin.
Vielä tänään kaikenmoista, ei-niin-mieltä-ylentävää, mutta sitten iltapäivän lopulla vetäydyin ruokakorillisen kanssa Festaan, ja rentous, hyvä olo, kokkaamisen riemu ja sitten parin tunnin päästä hyvin syömisen ilo ja nautinto, olivat läsnä. Siinä me kaksin istuksimme, mietettiin, muisteltiin.
Minullakin on ollut hirmuinen Italian-ikävä, ja ajattelin tänään taltuttaa sitä italialaisella safkalla: viikolla tovin italialaisten keittokirjojen -hyllyäni plärättyäni, päädyin valitsemaan ruoan Jamie Oliverin (jonka kaikki keittokirjat minulla on) – ”Jamie Italiassa” -kirjasta. Ruoan nimi on Pollo alla Cacciatora, – hieman mietin/mietimme, miksi se on ”Metsästäjän kanaa?”. Rosmariini, oliivit, sardelli, valkosipuli? – Mikä ruoasta tekee metsästäjän ruoan?
Ei sieniä, eikä metsän riistaa. Eilen meidän omasta Toppilan K-marketista ostimme (tarjouksesta) luomukanaa, kaksi kokonaista, jotka Pehtoori eilen oikeaoppisesti pieni (lue: paloitteli), ja minä pistin (lue: laitoin) marinadiin.
Tänään sitten varsinainen valmistusoperaatio.Ei kovin isotöistä, mutta tiedättekös, en ole pitkään aikaan syönyt mitään niin hyvää kuin tänään. Pollon oheen tein ohra-risottoriisi-parsa-Liguriasta tuotu parmagiano reggano -risoton. Pelkästään se oli taivaallista. Vaikka itse sanonkin. Se OLI taivaallista.
Nautinnon kruunasi kiireetön hetki, ja Peppoli. Marinadiin käytin chiantia kuten kuuluikin: Peppolia puolet halvempi chianti Fontanella sopi marinadiin, mutta Peppoli!, jolla on meille liki kulttiviinin maine, oli ruoan kanssa enemmän kuin hyvää.
Nyt kun on joku ihmeen tiedonsiirto-ongelma kuvien kanssa, liitän muutaman kuvan lisää huomenna. Samoin kuin reseptin kirjoittelen tähän huomenna… Suosittelen täällä piipahtamista, oli sen verran hyvää …
~~~~~~~~~~~~~~~~~~
Tässäpä nyt ohjeet.
Pollo alla Cacciatora
(tästä annoksesta riittää varmasti kuudelle)
2 (luomu/jyvä)broileria (tai 2 kg paloina)
merisuolaa ja rouhittua mustapippuria
8 laakerinlehteä
2 – 4 rosmariininoksaa
3 murskattua + 2 viipaloitua valkosipulin kynttä
½ pullollista chiantia
vehnäjauhoja
oliiviöljyä
1 prk sardellia (tai anjovista)
½ prk mustia kivettömiä oliiveja
2 tlk säilöttyjä luumutomaatteja
Mausta broilerpalat suolalla ja pippurilla. Pane palat kulhoon, samoin laakerinlehdet,rosmariininoksat, murskatut valkosipulin kynnet (3) ja kaada viini päälle. Jätä yöksi jääkaappiin.
Kuumenna uuni 180 asteeseen, valuta ja kuivaa broilerpalat, ja jauhota ne. Paista oliiviöljyssä niihin ruskea pinta. Paista myös viipaloidut valkosipulin kynnet.
Laita uunipataan pohjalle oliiviöljyä, ja sitten kaikki aineet, myös marinadiviini.
Puolitoista tuntia uunissa ja sitten ruoka on valmis. Jamie kehottaa tarjoamaan salaatin tai valkoisten papujen (englantilaiset!!) kanssa, ja toteaa lopuksi ”tarjoa ruokajuomaksi runsaasti chiantia”. Minä täsmentäisin vielä: tarjoa Pèppolia!
Lisukkeeksi EI papuja vaan risottoa (tai ohrattoa), johon lisäsin lopuksi erikseen kiehautetut, kylmän veden alla huuhdotut (säilyttää rapsakkuuden ja värin) parsat ja Liguriasta Parman torilta ostettua Parmagiano Regganoa! Ja insalta caprese (puhvelinmaitomozzarella) -salaattia.
Herkullisen näköistä ja ”kuuloista” tai ”lukuista” ruokaa! Saatan joskus (siis aivan varmasti) valmistaa! Meillä oli tänään paistettuja silakoita ja muusia, joka maistuu meille. Olemme jopa joskus oikein ”juhlavassa” tilanteessa päätyneet tekemmän tätä ruokaa, koska se on niin se on hyvää, maistuvaa ja konstailematonta! Juoman suhteen olen tullut siihen tulokseen, että silakan kanssa olut on hyvää, vaikka ei jok riesligkään huonolta maistu…
Silakat ja muusi todellakin ovat ihan ”salonkikelpoista” juhlaruokaa. Sehän on monen fine dining -ravintolan listoillakin aika ajoin. Ja eikös se ole Kosmoksen legendaarinen annos? Olut kuulostaa hyvälle valinnalle ruokajuomaksi.
Kirjoittelen tosiaan tänään tähän postaukseen tuon (pitkähkön) ohjeen …
Peppoli on meilläkin yksi mieluisimmista viineistä 🙂
Taije, Peppoli on hyvä. 😉 Pysytään siinä.
Meneeko sardelleja todella purkillinen pataan ihan semmosenaan uiskentelemaan?
Vesku1, Jamien alkuperäisohjeessa on kuusi (anjovis)filettä, minä laitoin koko pienen, pienen sardellipurkin. Ei siinä varmaan kuutta enempää ole. Lientä en laittanut.