Viime viikon elämässäni on ollut merkillisen isona asiana uuden puhelimen (Sony Xperia z5) haltuunotto, ja erityisesti sen kameran käytön opetteleminen. Mökillä(kin) oli tarkoituksena opetella kameran käyttömahdollisuuksia, sekä saada kaikki puhelimen sekä kameran ja tietskarin väliset yhteydet ja mahdollisuudet toimimaan. Huhuu, paljon olen oppinut, haaste on ollut hyväksi, mutta tulokset eivät erikoista leuhkimista tarvisi.
No mutta, koetanpa kuvien kautta kertoa puhelimesta ja sen vahvuuksista ja heikkouksista.
Itselleni asettamasta maaliskuun kuvahaasteesta olen Neutrals-kuvan jo julkaissut, mutta seuraavat Hello!, Making, Everyday, Collection, Clouds, Abstract ja´This is funny´ ovat vielä jemmassa. Nyt siis aika niille!
Ensiksi tuo ´Hello!´ – mökin ovenpielessä on kolkutin, vastaisiko se haasteeseen? Ihan peruskuva siitä. No joo….
Heti ensimmäisenä on sanottava, että kannattaa ottaa huomioon, että puhelimen kamerassa on 23 pikseliä, mutta ennakkoasetus on 8 megapikseliä. Minkä minä poloinen opin vasta puolivälissä viikkoa. Mietin, että kuvat ovat merkillisen sumeita ja haaleita, .. esim. kuva Aapelista tässä, kuten tuo kolkutinkin, mutta kunhan tulee valinneeksi asetuksista oikein kuvien laatu paranee olennaisesti.
Seuraavana päivänä haasteena oli ”Making”. Olisiko tässä sitä riittämiin?
Muokkaamaton kuva kertokoon siitä, että puhelimen kamera käynnistyy tarpeeksi nopeasti, ”tilanne haltuun” on mahdollista. (Papan kanssa katsellaan Antti Tuiskun ”Sata salamaa” -klippiä, joka Aapelin mielestä on todella jotain ihan huippua.)
Entäs Everyday? Joka päivä mökillä oltiin tekemisessä lumen kanssa. Sitä oli paljon. Everyday-haasteeseen ajattelin vastata kahdella kuvalla, jotta puhelimen ja digijärkkärin ero näkyisi edes vähän. Arvaa kumpi puhelimen, kumpi ”oikean” kameran kuva? Huomaako eron? Kannattaako raahata isoa kameraa mukana jos on hyvä luuri taskussa?
Seuraavan päivän haaste oli ”Collection”. Puhelimen kamerassa on kasapäin valittavana ennakkoasetuksia ja kuvankäsittelyssä erilaisia ”moodeja”. Ennakoiden voit valita valita AR-efektin, pyyhköisypanoraaman, ”time shiftin”, ”Sticker creatorin” etc. Pikkuisen on minulle vielä hakusessa mihin kaikkeen noita monia mahdollisuuksia käytänkään… 🙂
Tämä on tehty valitsemalla kohdasta ”Luova tehoste” ”Väriluonnos”: Onhan siinä kokoelma pääsiäismunia, onhan?
”Clouds”-haastetta varten kokeilin puhelimen kameran ”pyyhkäisy-panoraamaa”. Helppoa kuin heinänteko, eikä tuloskaan ihan tolkuttoman huono? Viimeistään tässä vaiheessa klikkaa kuvat isommiksi.
Entäs sitten ”Abstract”. Minä tykkään mahdollisuudesta tehdä mosaiikkikuvia. Tässä on Hangasojan rannalta kuvattu hankea ja puita. Pikselit kohtuullisen kokoisia… Tätä puhelimen kameran ominaisuutta tulen vielä käyttämään, ja paljon.
Sitten on vielä sellainen ”lelutoiminto”, muiden muassa. Minulla on pieni hattivatti-figuuri (me valokuvauksen opiskelijat olemme ”vattialaisia” ~ hattivatteja), joten sitä käyttäen otin kuvan puhelimen kameran AR-effect-asetuksella tällaisen satukuvan. Nuo piirretyt hahmot ”lisääntyvät” itsestään kuvaaan, ja niitä voi liikutella mielin määrin. Kummallista. 😉 Ehkä opettelen käyttämään kunnolla, erilaisia hahmoja on vaikka ja kuinka paljon. Joka tapauksessa tämä vastatkoon päivän haasteeseen ”This is funny”.
Muutoin tuosta luurista on sanottava, että se on varsin hyväksi osoittautunut, mutta onhan se vähän turhan pieni. Ehkä sittenkään ei olisi kannattanut valita tuota Compactia, vaan se vähän isompi versio. Mutta muutoin ei valittamista.
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
Tulevalle viikolle on henk.koht. haasteena jatkaa tuota kuvajuttua, mutta myös saada joka päivälle 12 000 askelta Loopin mittariin: lauantaina on juhlapuku(ilta?)juhlat, joten mökkiviikon herkuttelut olisi saatava pois näkyviltä. 🙂
Mitä ei kyllä tämänpäiväinenkään sapuska edesauttanut. Peruna-tomaattivuoka Provencale oli ihan mahdottoman hyvää, sen ohje ja viinisuosituksia on tulossa tulevalla viikolla! Pysykäähän herkuttelijat linjoilla. 😉
Tämän viikon kuvahaasteena on heijastukset. Nimenomaan luonnossa näkyvät heijastukset. Voipi olla vähän vaikea tähän aikaan vuodesta löytää vesiä, lätäköitä, joissa olisi hyviä heijastuksia, mutta yritämme!
Aika hyviä kuvia kännykkäsi kameralla:)
Kiitos, Jael. Juuri kamera oli se ratkaiseva pointti tuon puhelimen valitsemiseksi, enkä ainakaan vielä ole katunut.
Jos puhelimen kamerasta löytyy noin paljon erilaisia mahdollisuuksia, niin eihän tuo ihme ole että opetteluun menee hetki jos toinen. 😀 Oletko muuten yrittänyt liikettä kuvata? Miten siitä suoriutuu?
Kiitos koekäyttäjälle jo tähänastisista kokemuksista! 😉
Olen yrittänyt kuvata pojanpoikaa, joka on yhtä liikettä koko poika 🙂 ja ajoittain onnistuukin. Olen juuri lähdössä kävellen kaupunkiin ja kun tänään haasteena on kuvata ihmisiä, yritänpä ihan erityisesti tuota liikkeen kuvausta. Palaan asiaan.
Kyllä nyt tuntuu siltä, että Reijalla on valokuvaajan valokuvaajan ammattitutkinto menossa ihan mäkeen, mikäli tosissaan pohdit korvatako järkkäri kännykällä.
Onhan niissä megapixeleitä ja vaikka sun mitä, mutta teeppä kännykkäkameran kuvasta A3 tuloste, niin huomaat viimeistään sen eron .. No, monellahan ne kuvat unohtuvat sinne kännykkään, josta sitten aikanaan häviävät bittitaivaaseen.
Aika rohkeaa tosiaan pohtia, voisiko kännykkäkamera korvata järkkärin.
Mutta toisaalta: kuinka usein ihminen tarvitsee A3-kokoista tulostetta ja toisaalta kuinka usein lähettää pikaviestejä koristeltuna riittävän hyvillä kuvilla?
Harvapa noita A3: sia tarvii, mutta en silti osaa pitää puhelinta kamerana. Minua harmittaisi aina kuvatessani kännykän yksipolttovälisellä optiikalla, että kuinka paljon paremman kuvan kyseisestä kohteesta voisikaan saada kunnon kameralla.
Hih, täällähän on mukavasti käyty keskustelua.
Eikös se niin ole, että ei hyvien kuvien ottaminen ole kiinni varustelusta; hyvien kuvien takeena ei ole järeä kalusto?
Eihän järkkärin ja puhelimen kameran eroja ja hyviä puolia mitata sillä, miten kuvat tulostuvat A3-koossa. Ehei.
Tosia-asia on vaan se, että joskus on kiva kun kännykän tehot ja mahdollisuudet ovat riittävät kohtuullisten (tilanne/merkillisillä ”koristuksilla varustettujen) kuvien ottamiseen.
Kahden kilon järkkärin raahaaminen mukana joka päivä joka paikassa – kuten olen tehnyt kohta puolenkymmentä vuotta – ei vaan ole mitenkään mielekästä, ei, vaikka tarkoituksena on joka päivä saada blogiin uusia kuvia dokumentoimaan päivästä.
Ja oikeasti: onko noissa kelosta otetuissa kuvissa ratkaisevaa eroa? 😀
En viitsi laittaa vertailuun niitä kuvia, jotka otin ravintolassa syödessämme: känny- ja järkkärikameralla TODELLA on eroa.
Joskus omallani muutaman kuvan ottaneena jatkan sen käyttöä puhelimena.
Ugh, Jarin! 😉
Peukku! Olet oikeasti tutustunut puhelimen kameran ominaisuuksiin, hyvähyvä! Moni vaan räpsii peruskuvia eikä viitsi vaivautua. Kännykkä vs. Järkkäri keskusteluun en ota osaa, vaikka/koska kuvaan molemmilla tosi aktiivisesti. Kumpikaan ei sulje pois toistaan. Omalla Z5:lla kuvaan silloin kun järkkäri ei ole mukana. Paras kamera on juuri se kamera mikä on mukana silloin kun tapahtuu.
No olen, Pasi. Ja lisää oppimistuloksia on tulossa.
”Paras kamera on juuri se kamera mikä on mukana silloin kun tapahtuu.” – Minä niin yritän opetella allekirjoittamaan tuon. 😉