Ensimmäinen aurinkopäivä tänään. Monta tuntia ulkoiltiin. Saariselän maisemat hellivät mieltä, kamera lauloi. Kiilopää varjossa sen edessä oikealla kuru näkyi paremmin kuin juuri koskaan.
Lännelläkin aurinkolaikkuja.
Kaunispäällä oli muitakin kuvaajia kuin minä. Että oikeasti meinasi huvittaa tämä japanilainen pariskunta: mies sääteli kameraa, juoksi takaisin, pomppi ja nuori neito sääteli puhelintaan, selfietikku oli tarpeen, välillä jopa peili ja kampa esiin. Tunturissa!
Tässä oli minun mielestäni harrastuneisuutta niin paljon, että pistin haastesivulle. Siellä on toinenkin kuvani tältä päivältä.
Ja sitten oli saksalainen (ainakin saksaa puhuivat) miesseurue. Kännykamerat oli heillä.
Sokostille (?) asti näkyi.
Mäkeen teki mieli, mutta eipä siihen nyt ollut mahdollisuutta.
Kaikenmoista muutakin on ehditty, ja sitten tein juhlapäivällisen pojan tulevia synttäreitä ennakoiden. Palaan huomenna asiaan.
Kerta kaikkiiaan hienoja kuvia olet saanut. Ainutlaatuinen on ollut tuo valokin siellä tunturissa.
On siinä Jaappanin poika ollut ihmeissänsä noista maisemista ja osoittaa todellista harrastuneisuutta, mutta sehän ei sinänsä ole uutta, että sikäläiset pelailevat noiden kameroidensa kanssa.
Kiitos, Jarin.
Juuri tuo valo on täällä ihan ainutlaatuista, VALOkuvaajalle kiehtova ja haastava lisä kuvaamiseen.
Japanilaiset kuvaavat itseään ja toisiaan, ihan sama millaisessa maisemassa ovat! 🙂
Maisemakuva bongattu lauantain aamu-tv:ssä. Hienolta näytti.
Kiitos, Antti. Enpä itse ollutkaan telkkarin ääressä. Nyt jo Sodankylä.