Lauantai täynnä touhua ja toimintaa.
Lähdin aika varhain Tuiraan ja kaupungille kuvailemaan. Liike-kuvaa metsästämään, enkä edes muistanut, että Oulussa on menossa maailmanluokan leffan filmaukset ja satuinpa Lyskan nurkalle vahingossa, ja ajattelin, että tässä se nyt on: elämäni tilaisuus kuvata liikettä. Toimintaleffan takaa-ajokuvaukset menossa ja minä olen kamerani kanssa paikalla. No niin: turha luulo, että olisi päässyt lähellekään kameran kanssa. Höpö, höpö.
Lenkin jälkeen aamusaunaan ja sitten vihoviimeinen? Laanilan historia -palaveri. Minulla olisi asiasta paljonkin kirjoitettavaa, mutta en tee sitä.
Ja puolenpäivän jälkeen saimme Aapelin tänne päiväksi. Juniori ja Miniä lähtivät päiväleffaan, matto-ostoksille ja syömään ulos, joten me saimme hampaita tekevän, vanhempiaan kaipaavan Aapelin syliteltäväksi. Sanoittakin ymmärsimme vanhempien ikävän, eikä pojan tarvinnut edes itkeä, että ikävä näkyi. Oli meillä riemulliset hetketkin. On vaan niin ihana istua vauva (onko yhdeksän kuukauden ikäinen enää vauva?) sylissä ja kuunnella musiikkia ja katsoa takkatulta. Siitä Aapelikin tykkää.
Aapelista voi ottaa vain liike-kuvia. Ei pysy paikallaan sen vertaa, että saisin tarkkoja kuvia…
Panoraamakuvia aamusella harjoittelin … klikkaa isommaksi.
