”You have been unsubscribed from the Yo-opettajat mailing list”
vielä on näitä sähköpostilistoja joista uloskirjautumisia pitää tehdä… Ainakin kymmeneltä olen poistunut, tohtorikoulutukseen liittyvät vielä pidän. Aika lailla olen kyllä irtaantunut, ja olen käynyt yliopistolla paljon vähemmän mitä vielä syksyllä luulin käyväni. Ihan vaan tervehdyskäynnillä, ilman mitään hoidettavaa asiaa, seminaaria, palaveria, kirjastoa etc. en ole tainnut käydä kuin kerran.
Tänäänkin tyydyin ulkopuolisen tarkkailijan osaan. Lähdin sinne suuntaan iltalenkille ja kuvailemaan valoja.
Tiedon valo! Oulun yliopiston kirjasto, Pegasus.
Se on oikeastaan edustavamman näköinen takaa kuin edestä.
Tien toisella puolella sitten tunnetta iltavalaistuksessa:
Romeo ja Julia – kasvihuoneet.
Pitäisi kyllä käydä joku kuvahaaste tai koulutehtäviä kuvailemassa tuolla sisällä. Ei ole tullut pariin vuoteen käytyä.
Kuvahaasteista puheenollen: tällä viikolla kuvataan ”Loppu”. Minulla on jo ainakin kymmenen ajatusta, mikä voisi olla loppu. Mutta siis haastesivulle kuvia, kiitos.
Iltalenkki on minulle poikkeuksellista, ja muutoinkin on ollut aika poikkeuksellinen päivä, jossa parasta oli, että tänään kahdeksan kuukautta täyttävä Aapeli oli taas minulla kun vanhempansa kävivät kaupassa. Valo se on tämä poikakin!
”Näin iso minä jo olen!”
Kuulostaa vieroitusoireilta.
Ajattele (positivisesti) että pois jääntisi avasi ansainnan jollekkin ja ehkä muutenkin vielä enemmän ”työnpuutteessa” olevalle.
Kevät tulee ja pehtoori kaipaa riuskaa apuria…
Voi, kuule, päinvastoin. Paljon odotettua vähemmän on vierotusoireita. Opettamista ja opiskelijoita on ikävä, mutta muutoin on kyllä riittänyt valoa ja iloa, tekemistä ja töitä jokaiseen päivään ilman ansiotöitäkin.
Itsepetosta tuollainen vakuuttelu. Työ on Ilomme !
Jarin, happamia sanoi … 🙂
Miten keksit ”ainakin kymmenen” valokuvahaasteeseen ”loppu”? Minä en keksi muuta kuin kymmenen synkkää erilaista versiota kuolemasta.
Katri H., no minun kuvausaiheeni tuntien arvannet että muutama vastaus ”loppuun” löytyy varmaan hautausmaalta, ja melkein kaikki loput keittiöstä: sinappituubi tyhjäksi puristettuna, tyhjä viinipullo, ruokapöytä aterian jälkeen, …
Kello neljä on monelle loppu. Rikkinäinen vaate. Umpikuja. Laiturin nokka. Kirjan viimeinen sivu. Voi kuule, paljon on loppuja. 🙂
Onpa sinulla hyvä mielikuvitus, loppuja löytyy loppujen lopuksi loputtomiin…
No, minä vein kuvahaastesivulle kaksi synkkää kuvaa, jospa muut haastavat valoisammilla aiheilla.
Kiitos vaan Reijalle lukuisista vihjeistä tämän aiheen tiimoilta. Kieltämättä kuoleman lopullisuuskin käväisi mielessä, joskaan en ajatellut toteuttaa haastetta niin synkällä kuvalla. Täytyyhän sitä löytyä kevyempikin lähestymistapa aiheeseen.
No niin, Jarin, ei muuta kuin toteuttamaan joku aihe.