Sun kaduillas koulutie …
Noinko on vielä, että innostukseni piti hereillä, – heräilin monta kertaa, nukuin aika vähän, liian vähän. Näinhän minulle tahtoo käydä kun on jotain uutta, mieltä liikauttavaa on meneillään. Mutta so what. Kun kerran jo kuuden jälkeen olin hereillä, ehdin käydä aamulenkillä Tornionjokivarressa. [Kamera toki mukana, mutta ohessa vain yksi kännykameran kuva; edelleen puuttuu se piuha, mutta huomenna kotona laittelen…].
Ehdin hyvin olla lenkillä, sillä ei ollut aamiaisellekaan menoa; sattuipa nimittäin niin, että tämän Vandrarhemin aamiainen la-su aukeaa vasta klo 8.00 – siis tietysti Ruotsin aikaa, mikä merkitsi, että yhdeksältä alkanut aamiaistarjoilu oli auttamattomasti minulle liian myöhään, sillä silloin jo oli oltava luokassa. No eipä tämä nyt maailmoja kaatava juttu ole.
Tänään jatkettiin meidän opiskelijjoiden esittelyjä. Tehtävänanto meni näin: ”Valmistele max. 20 min kestävä esitys, jossa sanoin ja kuvin kerrot itsestäsi, suhteestasi valokuvaukseen ja valokuvaan. Voit myös esitellä käyttämääsi kuvauskalustoa.” Eilen ja tänään on kuultu ja nähty 20 hyvin erilaista ”tarinaa”. Oikeasti on vaikea uskoa, kuinka erilaisia ”menneitä” ja miten erilaisia tulevien haaveita porukallamme voi olla.
Joukossamme on alan ammattilaisia, kaltaisiani harrastukseen pahemman kerran hurahtaneita, yhden osa-alueen erityisosaajia (revontulet tai yökuvaus) ja monitaitureita, vastikään (pari, kolme vuotta) kuvaamiseen kiintyneitä, vuosikymmeniä kuvanneita, toiminimen jo perustaneita, näyttelyitä pitäneitä. Toimittajia, insinöörejä, artesaaneja, media-assistentteja, valokuvaamisella jo nyt itsensä elättäviä, näyttelysihteereitä, opettajia, myynti- ja markkinointi-ihmisiä. Eläinten, lasten, katukuvaajia, moottoripyörien, luonnon, mallien, hevosten, tanssijoiden, lintujen, lasten, muodin, öiden, revontulien, kaiken mahdollisen kuvaajia, katukuvaajia, luontokuvaajia, henkilökuvaajia, tuotekuvaajia. Tavattoman mielenkiintoista. Ja illan lopuksi molemmat opet vielä kertoivat valokuvaajan urastaan.
Kuinka hienoa onkaan olla vastaanottavalla puolella. Istua ”pulpetissa”, kuunnella, oppia, hoksata.