Huomenta. Minä olisin kyllä tänään voinut tehdä jotain muutakin kuin tulla tänne … lähteä vaikka lenkille, tai kiertelemään pyörällä pitkin rantoja.
Näin minä olisin varmaan tänään virastomestarille aamusella hänen lasikopperonsa ohi mennessä sanonut, jos olisin töihin mennyt. Noin minä usein kauniina aamuna tulin sanoneeksi, ja V. vastasi, että niin hänkin. Ja sitten me molemmat ryhdyimme sen enempää valittamatta tekemään tahoillamme töitä.
Kävinkin sitten lenkillä. Minun metsässäni, mereni rannalla. Tai pitäisi varmaan sanoa, että kuvat ovat minun lenkkireittini varren metsästä ja meren rannalta, jossa yleensä lenkillä käyn, – eivät suinkaan minun metsästäni. Vaikka kyllä tuo polku on jo niin ”oma”.
Klikkaa kuvat isommiksi… Melkein voit tuntua kuinka hyvälle tuolla tuoksuu.
Meri oli liki tyyni. Ja oli niin huikean kaunis kesäpäivä, ettei oikein tiennyt missä on, ja mikä aika vuodesta. Toppilan kukkuloilla oli paljon frisbee-golfaajia, mutta mahduttiin sitä kuitenkin yhtä aikaa… Eilenkin kävin siellä, ja kiekon heittäjiä vielä enemmän. Pitäisi joskus pyytää että saisin kokeilla – joskin luulen, että olkapääni ei oikein diggaisi ja toisekseen tuokin laji näyttää minulle vähän turhan verkkaiselle. Olen jo kuntosalikortin hankkinut, mutta eihän tällaisilla keleillä voi sisälle mennä? En minä ainakaan.
Olin poikkeuksellisesti vasta puolenpäivän jälkeen tuolla. Lenkillä kyllä onkin syytä käydä, sillä – kuten varmaan postauksista olette huomanneet – on tullut viime viikkoina syötyä aika hyvin, eikä mitään raejuusto-ananas-täysjyvä-broileri-salaatti -linjaa, vaan mm. suklaakakkua, joka on ihan pelkkiä kaloreita. Niin kotona kuin mökillä, systerin luona ja muutaman kerran ”ulkonakin” on nautittu erinomaista ruokaa, eikä tuleva viikko ainakaan tule muuttamaan tilannetta.
Alkaa olla kyseenalaista, mahtuvatko vaatteet enää kunnolla päälle, ja ihan johdonmukaisesti tämän huolen kanssa sitten ollessani aamupäivällä Höyhtyän suunnalla katsoin tarpeelliseksi nauttia lounaaksi Minettin jäätelötöttörön, ihan ilman mitään tekosyitä tai ”minä olen ansainnut tämän” -selityksiä. Ja olihan se hyvää.
Huomenna maiseman vaihto. … KESÄlomareissu edessä. 😉