Hääjuhlassa eilinen
Johanneksen kirkkoon kello kahdeksi kokoontui yli 100 hengen ystävien ja sukulaisten joukko.
Kauniissa kirkossa Melartinin Prinsessa Ruususen juhlamarssin soidessa, hyvän ystävämme saatellessa kauniin tyttärensä kohti vihkialttaria, komean sulhasen isän toimittaessa ja pitäessä ehkä kauneimman vihkipuheen, mitä olen koskaan kuullut ja lopuksi avioparin kävellessä Mendelsohnin Kesäyön unelma -häämarssin pauhatessa oli väistämätöntä, että silmät täyttyivät kyynelistä.
Kirkosta kävelimme (myös jalkansa murtanut tyttäremme kainalosauvojensa kanssa) pienessä tihkusateessa Merisatamanrantaan, jossa oli kylmä. Pienellä vesibussilla menimme Boathouseen, jossa hääillallinen ja -juhla odotti.
Kauniita, koskettavia ja hauskoja puheita, hyvää pöytäseuraa, erinomaista ruokaa, mainiot bändit, puolenyön jälkeen morsiamen oma räppi ”pienissä häissä”, paljon tanssimista, uusiin ihmisiin tutustumista ja ystävien kanssa kuulumisten vaihtoa. Mekin jaksoimme reilusti yli puoleen yöhön ja tytär, joka oli muiden nuorten kanssa lähtenyt vielä jatkoille, kotiutui puoli neljältä. Oli kyllä mukavat häät. Oikein mukavat ja kauniit.