Ei niinkään takatalvi kuin tavallinen maaliskuun lumipyry ja myräkkä. Aamulla töihin mennessä oli teilläkin vielä rauhallista, illansuussa palatessa lyhyen matkan varressa parikin peltikolaria.
Tänään viimeisen luentosarjan viimeinen (palaute)luento. Onhan noita yksittäisiä, erillisiä luentoja vielä montakin, huomennakin kaksin kappaleiden (metodeja ja tekstinkäsittelyn ja excelin ohjeistusta), mutta tänään viimonen oman luentosarjan luento. Ja sen sitten käytin työelämävalmiuksien lisäämiseen, CV:n teon opettamiseen, tieteellisen tekstin perusteiden selvittämiseen.
Kysyinpä tuosta eilen esillä olleesta ansioluettelon laatimisen opetuksesta: ”Kuinka monelle on koulussa opetettu laatimaan ansioluettelo?” – Kahdelle koko luentoporukasta (liki 30). Siis lukiossa ei opeteta – merkillistä! Yliopiston tarjoamalla ”Kirjallinen ja suullinen viestintä” -kurssilla joissakin moduuleissa kuulemma asiaa opetetaan, mutta kun moduulit ovat valinnaisia, jää monella taito ja tieto saamatta. Mikä sitten aiheuttikin sen, että minun pikakurssistani sain suoraa hyvää palautetta jo tänään. 🙂
Vinkkasinpa opiskelijoille, että minunkin paikkani on vastikään pistetty auki. Hakukuulutusta pitivät kovin pitkänä ja portfolion laatimista isotöisenä. Minulla olisi valmiina 🙂
Kollegat ovat olleet hyvin tyytyväisiä, että pesti ylipäätään saatiin laittaa avoimeksi, – vastikään yt:t läpikäynyt ja pitkään rekrytointikiellossa ollut yliopisto kun ei automaattisesti enää virkoja täytä. Mutta johdolta tuli sentään päätös, ettei vastedes historian oppiaineessa kuuden hommia hoidella viiden voimin, vaan minulle valitaan tässä lukukauden lopussa seuraaja. Näin toivoin ja siksi irtisaunoutumisen teinkin hyvissä ajoin, ettei tule sellaista ”välitilaa” kuten usein käy, – ja professorin virkojen täytöissä pääsääntöisesti.
Niinpä kun minä jään pois, uusi aloittaa.
Hyvä Reija, pointsit työnhakutaitojen opettamisesta! Minä taisin tehdä ekan CV:ni jollakin työelämäopintojen kurssilla yliopistossa…! Siihen mennessä töitä oli löytynyt kysymällä. Ammattikoulussa järjestään tuntuvat opettelevan työnhakuasioita, pakkokin tietysti, kun sieltä valmistutaan ammattiin ja lähdetään heti koulun jälkeen hakemaan töitä.
Tässä olisi kyllä sellainen kehittämisen paikka yliopsitossa, mutta nyt ollaan kyllä jo niin loppusuoralla, että en enää taida ryhtyä tätä touhuamaan. 😉
Samaa mieltä, työnhakukoulutusta pitäisi saada myös yliopistoon. Sitä ei ollut Oulussa luonnontieteiden puolella eikä kuulemma Kuopiossakaan. Melkoinen aukko sivistyksessä. Onneksi minulla on oma työhakuvalmentaja kotona!
Pasi, kaikillahan ei ole personal traineria kotona kuten sinulla on. Ja hyvin taisi treenatakin kun duunipaikan nopeasti sait. 🙂
Minä laitoin kuin laitoinkin työelämävalmiuksia lisäävän kurssin toiveen esille koulutuksen kehittämisestä vastaaville: työnhakukoulutusta, lakitietoa, projektinhallintaa, budjetin tekotaitoa, perustekstinkäsittelyä ja -exceliä,… En voi väittää että ehdotukseni olisi saanut aikaan riemun kiljahduksia tai varauksetonta kannatusta. Mutta minä yritin.