Helsingissä on tullut vuosien varrella vietettyä jos vaikka minkälaisia päiviä. Kierreltyä kauppoja, arkistoja, tuttuja, sukulaisia, ajeltua onnikalla ristiin rastiin, museoissa, juhlissa, puistoissa ja rannoilla, joskus remontissakin. Mutta tänään kyllä erilainen kuin ikinä ennen. Vietin päivän luutu ja juuriharja kädessä.
Tuossa se on. Tyttären parin neliön keittokomero. Enkä ole ikinä elämässäni nähnyt mitään niin likaista. En ikinä, mutta ei ole enää! En mene yksityiskohtiin…
Samaan aikaan toisaalla (eteisessä) Pehtoori maalaili. Eihän sitä kannattaisi vuokra-asunnossa paljon maalailla, mutta todettiin, että helpommaksi, että alakerran rautakaupasta haetaan maalipurkki ja tela, ja Pehtoori maalaa seinät kuin että minä alan niitäkin jynssätä. Ja kuinka iloiseksi tytär tulikaan nähdesssään valkoisen eteisen!
Noista sotkuista huolimatta ruokahalu säilyi, tai siis palasi. Neljäksi menimme kaupunkiin, – satoi kovin ikävästi rännän sekaista vettä. Tuuli kovasti. Eikä tiennyt, mikä vuodenaika on. Mutta treffasimme töistä päässeen tyttären, teimme muutaman pikkuostoksen ja siirryimme ravintola Gaijiniin. Minä olen käynyt ennenkin. Tytär ja Pehtoori eivät. Tunsimme lasillisen samppaajaa ansainneemme. Ja erinomaisen illallisen.
Jo päivällä Pehtoorin kanssa siivotessa, rempatessa, laitellessa, totesimme ”tämä me hanskataan”. On yhdessä yksi talo rakennettu, rempattu ja rakennettu mökkiä, pihaa laiteltu, ja vaikka mitä käsillä näkyvää tehty. Ihan hyvillä mielin kimpassa tehty.
Ja nyt kolmisin hyvillä mielin tupareita (vielä laatikoiden) keskellä vietämme. 😉
Eihän likaisiin kaappeihin voi mitään laittaa, kyllä ne täytyy puhdistaa. Meilläkin tytär oli muuten uuden asuntonsa kuntoon ja loppusiivoukseen tyytyväinen, mutta kylpyhuoneen aikoi hangata katosta lattiaan. Tänään muuttaa huonekalut ja pitkin viikkoa on töiden jälkeen roudannut vaatteita ja astioita. Mutta kaikki kuuluu jo sujuvan rutiinilla. Onhan jo muuttanut useasti opiskeluaikanaan sekä kotimaassa että ulkomailla.
Täällä ei todellakaan oltu loppusiivoukseen tyytyväisiä. Edellinen (nuori mies) vuokralainen oli jättänyt melkoisen siivon! Uuteen muuttaminen on tosiaan vähän eri juttu kuin tämmöiseen. Mutta voitonpuolella ollaan! Tai jo loppusuoran alussa. 🙂