Tänään on taas ollut ihan hurjan mielenkiintoista olla yliopistonlehtori ja saada vetää kandiseminaaria. Monta tuntia pidimme istuntoa, ja miten tälle päivälle sattuikin niin monta mielenkiintoista aihetta. Huutolaisista tai paremminkin niihin liittyvästä kirjoittelusta on tekeillä yksi tutkimus. Jollet tiedä mitä huutolaisuus oikein oli, ihan käytännössä, niin Elävässä arkistossa on dokkarinpätkä. http://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/minut-myytiin Eikä noista vuosista ole sataakaan vuotta.
Tekeillä on opinnäytetöitä kuusamolaisten evakkokokemuksista, osuuskaupan arjesta, Bodomjärven rikosjournalismista 60-luvulla ja 2000-luvulla ja pudasjärveläisistä ufoista: 60-70-lukujen vaihteessa niitä nähtiin paljon! Mitä niistä kirjoitettiin, mitä niistä ajateltiin – ja miksi suhtautuminen oli sellaista kuin oli. Sitä tutkii yksi nuori nainen. Ja joku voi olla muka sitä mieltä, että historia on tylsää! No on seminaarilaisteni joukossa sellaisiakin, jotka tutkivat minunkin mielestäni vähän vähemmän kiinnostavia aiheita, mutta kyllä minä niistäkin opin. Ja oikein hyviä keskusteluja käytiin seminaarissa. Nämä tutkimusten aloittelijat ovat herkällä ohjaukselle. Ainakin enimmät ovat. Ne, jotka eniten tarvisivat, eivät tunne tarvitsevansa. Mutta sepä onkin heidän asiansa, ei väkisin.
Ja huomiseen luentoon taas kuvia etsiessäni löysin Kalevan sivuilta vielä yhden kuvagallerian, jota en ennen ollut nähnyt. On siellä muillekin kuin oululaisille mielenkiintoisia kuvia.
http://www.kaleva.fi/uutiset/galleriat/oulun-torilla-vilinaa-vanhoina-aikoina/8396/
Klikkaa ylläolevaa linkkiä
Minusta on suorastaan kadehdittaavaa, miten olet jaksanut aina innnostua opetustyöstäsi. Voin kuvitella vuorovaikutuksen toimivan molempiin suuntiin. Sano mitä sanot vuorovapaista jne, en näe sinua koskaan eläkeiässä, poissa töistä! Ja se on myös upeaa.
Voi Irma, koetahan nyt vain nähdä. 😉