Hain viikonloppuna netistä kirjoneuleohjetta. Ja mihin törmäsinkään!

Salmiakkitossu

Super Salmiakki -sukat! ”Makeita karkkineuleita” -kisan voittaja ovat nuo. Ja paljon muitakin hulppeita toteutuksia Novitan kisaan oli tullut: https://www.novitaknits.com/fi/makeat-karkkineulevoittajat. Enpä taida noista mitään aloitella, ehkä jotain muuta.

Vaikka eipä tässä nyt… aika vastikään tulin voutineuvoston vuosikokouksesta: saimme vastuuvapauden ja uudet suunnitelmat hyväksyttiin. Ei hallituksen jäsenten vaihdoksia; ehkä jatkan vuoden jälkeenkin, ehkä vuoden tai pari. Olisinkohan sitten osuuteni ko. poppoossa tehnyt, katsotaan nyt.

Ihan asiasta toiseen… tai siis luentooni. Olen tehnyt töissä kollegoilta gallupia, ja muutamilta muiltakin (= Pehtoorilta), mutta nyt taas kyselisin teiltä hyvät blogissa kävijät: tuleeko mieleesi, mikä tai mitkä firmat olisivat käyttäneet historiaa hyödyksi markkinoinnissa ja brändäyksessä. Saa olla suomalainen tai ulkomaalainen, mutta kerro pari. Esimerkkinä voisin mainita sen mikä minulla tuli ensimmäisenä mieleen: Paulig

Ja Pauligin sivuiltahan se sitten löytyi myös uusi trendiherkku laskiaiseen. Heti minun whoopieitteni jälkeen seuraavaksi trendikkäin? Suklainen laskiaiswrap! Katsohan. Voihan tuota tehdä tämän laskiaistiistain jälkeen, eikö vaan?

Mutta palatkaamme kysymykseen: minkä yrityksen tai yhteisön mainos- ja/tai julkisuuskuvassa historialla on sijansa, mikä yritys on tuotteistanut historiaa tavalla tai toisella? Kerro kommenteissa, pliis. Ensi tiistain luennoilla näistä jutuista puhumme ja haluaisin esimerkkejä.

14 Comments

  1. Tämä on tietysti ihan klassikko:

    https://www.youtube.com/watch?v=L80s_9kqdts

    Eli Valion maitomainos 80-luvulta. Vaikka se on 80-luvulta, se viittaa 50-60-lukuihin. Siten se ei ehkä suoraan hyödynnä historiaa vaan nostalgiaa?

    Valio korostaa muutenkin mainonnassaan sekä Suomen että omaa historiaansa:

    http://www.valio.fi/yritys/yritystieto/historia/1900/

    Myös liha-alan toimijat käyttävät mainonnassaan tätä samaa menneen maaseutu-Suomen kuvastoa. Lehmät käyskentelevät kauniilla kedolla ja napsivat katajapensaan alta kukkia ja yrttejä, vaikka ne ajat ovat päättyneet jo kymmeniä vuosia sitten. Aiheesta on tehty vastikään gradukin:

    https://helda.helsinki.fi/handle/10138/137636

  2. Historia brändäyksessä/mainonnassa?

    Mieleen tuli seuraava: Venäjän tsaari Aleksanteri III mainitaan Decanter -lehden mainoksissa Louis Roederer -samppanjan suosijaksi.

  3. Historiaa mainoksissa. – Tuo Paulig on kyllä ensimmäisiä minunkin mieleeni tulevia. Onhan se käyttänyt maalauksia ja erilaisia kädentaitoja – käyttää ehkä vieläkin.

    Ajan kulumisen näkökulma tulee esille Panu-maalin mainoksessa ”kestää isältä pojalle”, eikös siinä TV-mainoksessakin ollut musta-valkoista ja värikuvaa. Samaa näkökulmaa on Fazerin Sinisessä: ”Sinäkö se olet, niin monen vuoden jälkeen.”

    Kurkkasin tuonne YouTuben puolelle. – Siellä osui kohdalle 1960-luvun mainos, jossa pankki vetosi 100-vuotiseen historiaansa. Maaltamuutto on esillä Valion mainoksessa, ”Aina kun mä maitoa juon”.

    Mielenkiitoista arjen historiaa ovat jo meikäläisellekin nuo 1960-luvun ja 1970-luvun mainokset yleensäkin.

  4. Kiitos Katri H. tuosta ”Panit maitoa tulemaan”-klipistä. Mikä ihana nostalginen minuutti! Ja Valio todellakin – kuten muutamat muutkin – käyttää tuota maaseutu-kaupunki ja ”aurinkoiset kesät ennen vanhaan” -ideaa.

    Kuten Marketta mainitsi Fazer on varmasti yksi niistä jotkä näkyvimmin historiaan mainonnassaan vetoava. Nytkin heidän nettisaitillaan paljon historian havinaa oikein tyylikkäästi toteutettuna. Fazer vetoaa mainonnassaan myös Fazer-yrityksen historiaan, ei vain ”entisiin hyviin aikoihin”.

    http://www.fazergroup.com/fi/tietoa-meista/history–heritage/

    Panu-maalissa tosiaan mv/väri -tehokeino. Hyvä pointti. 🙂

    Koivun mainitseman Aleksanteri kolmonen Louis Roederer -samppanjan mainonnassa hakee kohdeyleisöään jo aika pienestä porukasta. Mutta kyllä Roederer on erinonomaista, ei Ale väärässä ollut.

    Onko muilla ajatuksia, ahaa-elämyksiä historian tuotteistamisesta mainonnassa?

  5. Aiemmin mainittujen lisäksi ensimmäisenä mieleeni tuli Elovena. Liekö tuo siis niin, että perinteiset suomalaiset merkit käyttävät historiaa herkemmin?

  6. Elovena on täällä duunissakin monella ollut ensimmäisenä mielessä. Ehkäpä siksi, että myös sen mainonnassa on kansallista identiteettiä vahvistamaan pyrkiviä elementtejä. Paljon suomalaisuuteen liitettävää symboliikkaa. Ja oppiaineemme propagandan historiaan erikoistunut kertoi, että vuonna 1934 (sic!) Saksassa lanseerattiin juuri samankaltainen mainoshenkilö.

    Mutta Elovena-tyttö on vanhempi kuin tuo Saksan serkkunsa. Alla lainaus suoraan Raision myllyn nettisivulta, jossa muuten ei ilmoitettiin, että Elovena-tytyön 90-vuotisjuhlan kunniaksi on tulossa kilpailu, – en vielä sitä löytänyt.

    ”Vuonna 1925 viipurilainen Karjalan mylly haki mainoskilpailulla kuvitusta pakkaukseen, joka sisälsi ekstra priima höyrytettyjä Elovena Kaurahiutaleita. Mainoskilpailun voitti myllyn konemestarin poika Joel Viktor Räsänen, jonka luomaan vaaleaan neitoon nimi Elovena nykyjään yhdistetään. Nimi Elovena syntyi yhdistämällä yrityksen aiempi nimi Myllyosakeyhtiö Elo kauran latinankieliseen nimeen Avena sativa.”

    Palaamme vielä täällä Tuulessatemmatussakin tähänkin mainontaan… 🙂

  7. Minulla tuli ensimmäisenä mieleen Serla/Serlachius. Vanhan patruunan muotokuva on vilahdellut useissa julkaisuissa. Samoin koko taidemuseotoiminta Mäntässä tukee yrityksen brändiä. Ps. Kannattaa tutustua, jos ei ole vieraillut Mäntän museoissa.
    Myös nykykeravalainen Sinebrychoff nojaa voimakkaasti historiaansa, mutta panimothan tulivat jo aiemmissa komenteissa mainittua.

  8. Hyvä kommentti, Antti. Todellakin patruuna Serlachius! Enkä ole käynyt Mäntässä, vaikka monta kertaa on tehnyt mieli. Monen olen kuullut kehuvan.

    Ja Sinebrycoff on ihan klassikko näissä historia ja mainonta -jutuissa. Koffin ratikkahan kiertää vielä nykyisinkin kesäisin Helsingissä. Ja tv- ja lehtimainoksissa yrityksen historiaa on käytetty usein…

  9. Mainoksista en tiedä, mutta Sukupolvien silmukoista kudoin jouluksi seitsemät Viipurin torilla lapaset ja useammillekkin olisi ollut ottajia. Nyt keskityn Alina mummon aarteisiin. Kirjassa on hyviä vanhoja kudontamalleja sukkiin ja lapasiin.

  10. Ehkä olet jo nämäkin huomannut. – Valion sulatejuusto Viola ja erityisesti Koskenlaskija ovat näköjään peräisin jo 1930-luvulta. Koskenlaskijassa on suomalaisen puutavarateollisuuden historiaa, kirjallisuudesta Linnankosken laulu tulipunaisesta kukasta, puhuttamattakaan Suomi-filmin monista koskenlaskuista. – Kansallispukuinen Viola on kai eräänlainen Suomi-neito.

Jokainen kommentti on ilo!