Tänään ei ollut niin hyvä päivä. Siis aamupäivä ei ollut, silloin oli sähläystä, kipuakin, turhautumista. Mutta iltapäivällä jo laskeutui rauha ja alkoi tuntua viikonlopulta.
Suunnilleen suoraan töistä Pojan ja Miniän luo.
Oli meidän vuoro mennä heille syömään. Tai ehkä vuoro ei ole oikea sana. Mutta joka tapauksessa tänään saimme mennä valmiille. Olivat nuoret satsanneet. Ja siivonneet 🙂 – toivottavasti minun koira-allergiani oli siihen enemmän syynä kuin anopin pelko. 😉 Eikä allergisia reaktioita puolin eikä toisin ollutkaan.
Kerronko illan menun? – Kerron silti :): Alkuun oli Mallorcalta syksyllä yhdessä ostettua Codorniun cavaa (gran plus ultra. kovin voimallista cavaa, teki hyvää, toisin kuin oli ennakko-oletus), pääruokana pihviä omatekoisen kastikkeen ja omatekoisten lohkoperunoiden ja salaatin kera, ja jälkkäriksi erinomaisen makoisia karkkikeksejä ja porkkanapiirakkaa ja kahvia. Ja kyllä meidän kelpasi.
Juniori oli käynyt ihan omilla tiedollaan ostamassa pihviviininkin: eikä Armigeron Valpolicella Ripasso ollut millään muotoa huono valinta.
Vallan leppoisa perjantai-ilta. Enkä tehnyt muuta kuin nautin tilanteesta, katselin poikaamme ja ajattelin, että niin se aika rientää …
Tervehdys! Tuo ”niin se aika rientää…” on itselleni ollut ajatus no1 näinä päivinä. Pieni pojanpoika syntyi kuun alussa ja häntä kun käyn ihailemassa, ajatus on juuri tuon suuntainen. Se sisältää valtavan onnen ja kiitollisuuden…koska kaikki voisi olla toisin. Mukavaa kevään odotusta ja kiitos taas kaikista jutuista erityisesti ruoka sellaisista.
Oi, onneksi olkoon, Anneli. Onkos se ensimmäinen lapsenlapsi?
Kiitokset kevääntoivotuksista ja kiitoksista: tänään on tulossa taas ruokapostausta. Niinkuin usein sunnuntaisin.
Kolmas lapsenlapsi tämä poikanen, edelliset kaksi ovat 5-vuotiaat tyttöserkukset (ikäero 6vkko). Oli niin kivan kuuloinen tuo piirakka, että sellainen löytynee meillä pöydästä ensi perjantaina. Kondensoidusta maidosta: oletko koskaan käyttänyt sitä hedelmäsalaatin ”kastikkeena”? On todella maukasta ja helppoa. Ja toinenkin käyttö sille, jos kaikki ei mene kastikkeena, niin teen joukossa tuo kielelle aika ilotulituksen (etenkin minttuteen).
Anneli, kondensoidusta maidosta on tosiaan muuksikin kuin tuohon banoffeeseen, johon se yleensä yhdistetään. Hedelmäsalaattikastikkeena en ole tainnut hoksata käyttää, enkä teehen! Pitääpä kokeilla. Entäs kaakaoon? Mahtaa tulla jo liian makeaa! Mutta (tuore)anannaksen ja jätskin kanssa sitä olen käyttänyt.
Ja täytekakussa kerrosten välissä. Kastajaiskakkuun teillä? 😉
Mukavaa viikkoa!