Töissä tänään kylmä: tasan + 20 C näytti huoneen mittari. Se on liian vähän paikallaan olevalle, iltapäivät istuvalle työntekijälle. Aika hiljaista. Opinto-ohjausta muutamille. Joskus toivoisin etten olisi niin hövelisti ilmoittanut kaikille, että ”opinto-ohjausta on tarjolla, kenenkään opinnot ei saa jäädä sen takia jumiin, ettei olisi ohjausta.” Ja yksi matonnykäisy. Viime viikolla parikin. Että sellainen vie motivaatiota. Mutta koetan sulkea tuollaiset pois, harmistumatta.
Huomaatteko, mikä noissa käytävällä ottamissani kuvissa on?
Ja tässä kattotasanteellakin se näkyy?
Aurinko. Vaakasuora aurinko. Valo.
Ja reilu kuukausi ja tämän vuoden kurjin kuukausi on ohi.
Olen joskus täällä kertonut ja vinkannut netissä olevaan vanhojen digitoitujen sanomalehtien arkistoon… Se on edelleen olemassa Kansalliskirjaston sivuilla. Ja nyt myös aikakauslehtien kokoelma on valtavasti laajentunut. Siellä voi selailla 1800-luvun Suomen Kuvalehteä, Terveydenhoitolehteä, on lehdet opettajille, kätilöille, käsityöihmisille, urheilijoille… Onpa vuonna 1908 ilmestynyt kaksi kertaa kuussa lehti nimeltä ”Kanankasvattaja”. Leikkeet-otsikon takaa löytyy mukavia ajankuvia. Ja esimerkiksi pian käsillä olevia vaaleja ajatellen kannattaa perehtyä puoluekenttään . http://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1005363/articles/436597
Klikkaa sisällys isommaksi: näet polttavimmat terveysasiat sadan vuoden takaa.
Siis Kansalliskirjaston sivulle. Kannattaa surffailla.
Kokeilinpa tekstihakuakin. Hakusanaksi ”linnit” (= blinit) ja voilá!
Resepti löytyi: vuoden 1901 Kasvitarhalehden ensimmäisessä numerossa oli kuin olikin blinien ohje.
http://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/963612?term=linnit#?page=2
Ja samalla sivulla on ”täytettyjen pyöryleipien” ohje… kuulostaa laskiaispullilta, eikö?
Hei ja hyvää alkanutta vuotta sinne Ouluun!
Tuo digitoitujen lehtien arkisto on tosi hyvä. – Käytin sitä aikoinani kirjakielen vaiheiden kurssilla. Opiskelijat tekivät pieninä ryhmätöinä sanomalehtikatsauksia Oulun Wiikko-Sanomista ja muistakin 1800-luvun sanomalehdistä. Yksi keskeinen tutustumisen kohde sisällön lisäksi oli lehtien kielen tilanne, äänne- ja muotorakenne, tietysti sanastokin. – Onhan kyseessä vielä varhaisnykysuomen aika.
Hei, Marketta! Tosiaankin: sanomalehtiarkistoa voi käyttää muissakin kuin historian opinnäytetöissä ja harjoituksissa aineistona. Ei ollut tullut mieleenikään.
Ja sen aineistoja on tavattoman mukava selailla lueskella ”ihan muuten vaan”.
Ajattele positiivisesti: inhokkikuukautesi on vuoden lyhyin kuukausi, meillä tammikuuta vieroksuvillla on monta päivää enemmän kärvisteltävää 😉
Ja sitä paitsi matalalta paistava aurinko tuo valokuviin jänniä valoja ja tunnelmia – tuo poikasi ottama halokuvakin on aivan huikea eikä sellaista kuvaa saa muulloin kuin tähän aikaan vuodesta!
Katri H., sinäkö kärsit januarfobiasta? Kyllä, kyllä meillä ferbuarboaatikoilla on kolme päivää vähemmän kärsittävää. 😉
Vaakasuora valo on tosiaan sydäntalven hieno puoli: ja pojasta polvi paranee, tai siis, että osaa Juniorikin kuvata.