Joulun jo pakkasin vaatehuoneeseen, mutta valoista, kukista ja kynttilöistä en vielä luovu. CD:t, tilpehöörit, tontut, liinat ja glögimukit ovat nyt pois näkyvistä, mutta sekä pihalyhtyjä että ikkunavaloja tarvitsen vielä.
Muutoinkin huushollia olen pistänyt ordninkiin: pakastin sulatettu, untuvatakit ja kaikki muukin pyykki pesty ja käsitelty. Eilisen ja tämän päivän olen saanut kulumaan kaikessa touhuamisessa. Nyt on hyvä mieli, kun koti on valmiina uuteen lukukauteen, reppu ja eväätkin huomiseksi valmiina, kynnet lakattu, henkilökuntakortti ja autolämpöpaikan avain valmiiksi etsitty ja työmuistitikut, joihin ei ole kahteen viikkoon tallennettu yhtään mitään, löytyivät kuin löytyivätkin ja nekin ovat jo repun taskussa valmiina huomiseen. Pientä pelonsekaista arkailua on havaittavissa kun pitäisi ryhtyä katselemaan myös työvaatteita. Oikeita – tiukkoja? – vaatteita? Hyvästi fleece-, jättijumpperi-, lötköfarkku-, legginsielämä!
Lenkillä poikkesin Prismassa hakemassa canesokeria (pakastimen uumenista löytyi kokonainen leipäjuusto ja hilloja yllin kyllin, joten jälkkäriksi Lapin leipäjuustoa, siksi siis erikoissokerin ostoon) … ja tapasin tutun, joka oli jo neljättä päivää laihdutuskuurilla, tipattomalla, sokerittomalla, rasvattomalla, – oli kovin tohkeissaan ja motivoitunut. Mistähän minäkin saisin innon tuohon? Ei nyt ainakaan vielä innosta… Vaikka kyllähän paluu arkeen ja keskiviikon hammaslääkäri (taas laitellaan ruuveja) väistämättä vähentävät herkuttelua, hyvin syömistä ja viineistä nauttimista. Hyvä niin. Kahden viikon loma oli mukava, tarpeen ja nyt ohi.