Tiedättekös, historioitsija on ihan itse, isompia tutkimatta ja teoretisoimatta hoksannu, että kaikki muuttuu! Ja moni muuttuu hyväksi, – moni ei todellakaan.
Nyt on vähän vaikea päivä ollut. Ehkä huomaattekin. En oikein jaksaisi sulattaa kaikkea, joten käännänpä katseeni ja ajatukseni hyvään.
– Lunta. Sitä on ja se on valkoista, puhdasta ja kaunista. – Mutta tarviiko sitäkään sentään NOIN paljoa olla!
– Tein erinomaista pastaa: sitruunapastaa. Uudesta sitruunavoista. – Mutta otinko kuvia ruoasta? Kirjasinko ylös mitä kastikkeeseen laitoin? No EN.
– Pastan lisäksi muutakin herkkua ruoalla: Ben & Jerryn Frozen yogurttia jälkkäriksi. Tiistaina. 😉 – Ihan niin kuin ei muutenkin olisi turhaa tullut syödyksi viime aikoina.
– Työpaikalla ilmastointiremontti on siirtynyt toiseen tiedekuntaan, ja meteli ja häiriö on meidän käytävältä ohi. – Ja kaikesta remontointipölystä johtuen (?) allergia pahempi kuin yhtenäkään talvena aiemmin. Minä vain niiskutan. Ja silmät kirvelee. Ja niiskutan.
– Luento meni hyvin. – Mutta siellä oli opiskelijakato? Ainakin neljännes oli pois. Miksi?
– Sain vihdoin tietää ja sain neuvot, miten yksi tietojärjestelmäongelma, joka on minulla kauan ollut tulppana muutamien asioiden hoitamiselle, hoidetaan. – Mutta en silti saanut sitä toimimaan!
Ei tämäkään nyt oikein toimi. Valitan, … palaan huomenissa paremmalla tuulella… Tämä mielensäpahoittajan roolikaan ei nyt ole oikein kunnossa, eikä tarpeeksi sarkastinen. Tämäkään ei siis mene kuten Strömsössä…
No kaikki ei vaan suju niinku pitäs-ei voi mitään.Sulla kuitenkin elämässä useimmiten-kaikki aikas helvetin hyvin-eikö?
Tässä,kun on nyt tullu näitä syöpäjuttuja,Parkinsonin tauti-diagnoosi,yt-neuvottelut jne,niin nyt meinaa huumori loppua…Lähen kattomaan elämän elokuvia jonnekin…
Myötäeläjä, olet oikeassa: on minulla hyvä elämä, ja kaikki ”useimmiten-aikas helvetin hyvin”.
Sinua elämä näyttää koettelevan paljon huonommin, – voimia sinulle.