Töiden ja kaupungilla olleen illansuun kokouksen välissä ehdin käydä Rotuaarilla, jonne en perjantaina Tiernapoika-patsaan paljastustilaisuuteen ehtinyt, vaikka kovin olisin halunnut.
Olisi ollut hienoa nähdä Sanna Koivisto ja ehkä sanoakin hänelle, kuinka tästä hänen uudestakin työstään pidän. Martti-faninahan minut näiden juttujeni ja kuvieni seuraajat jo tietävätkin, ja siitä olen Koiviston kanssa sähköposteillutkin, mutta kyllä nämä oululaiset tiernapojatkin veivät sydämeni heti kerralla.
Ja me toivotamm’, ja me toivotamm’, onnellista ja hyvää joulua.
Ja sitä taivaallista ystävyyttä, joka meidän kaikkemme ylitse käy.
Husaari olen minä sodassa ja urhoollinen sotamies
ja vaikka olen varustettu joka tiess’
keisari saa vastata edestämme mitä olemme kukistaneet
siihen on meitä opetettu, että totella keisaria
ja kuunnella pyhää lakia.
Ylen Elävässä arkistossa on oululaisten poikien Tiernapoika-esitys: komeasti pojat laulavat. Erityisesti kannattaa kuunnella ja katsella Mänkin roolisuoritus. 13-vuotias Jamppa Tuominen uransa alussa… KLIKS
Ja juuri tänään Oulun yliopiston kirjaston ”Nutturasta”-blogissa Matti Karhu kirjoittaa ”Tiernapoikaperinteestä ja muusta”:
On kysymys jo silloin [keskiajalla] ainaisessa rahapulassa olleiden teinien adventtiaikaan esittämästä tähtipoikanäytelmästä, jossa kuvataan Jeesuksen syntymän aikaisia tapahtumia. Köyhän ja syrjäisen maan opiskeleva nuoriso omaksui ja säilytti keskiajan Euroopasta kulkeutuneen laulunsekaisen näytelmän ja kehitti siitä oman version, joka on säilynyt elinvoimaisena erityisesti täällä Oulussa.
Karhun juttu kannattaa ehdottomasti lukea kokonaan. Lukea viisaaseen loppuun asti: http://kirjastoblogi.oulu.fi/tiernapoikaperinteesta-ja-muusta/
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
JOULUKALENTERI
Hän on sen ylhäisen koitto, mi maailmaa valaisevi,
vaan ehkä hänen soittons’ maan ympär’ kajahtavi.
Tänne Savonmualle asti on kiirinyt uutinen tästä uudesta patsaasta, ja sekös minua ehti jo ihmetyttää, miten Tuulestatemmattu ei ole meitä asiasta valaissut 😉 Savonmua kiittää ja kuittaa raportista!
Patsas ON hieno, ja ´vintage´-esitys (KLIKS) mainio! Jamppa tietysti #Uno, ja muut laulajat lähes hänen veroisiaan.
Olen vuodesta 1965 lähtien kuullut tätä merkillistä tarinakoostetta jouluun valmistautuvassa Oulussa, mutta ei se minua vieläkään viritä joulufiiliksiin. Johtunee siitä, että Tiernapoika-vajeeni on yli 20 vuoden mittainen, enkä ole laulanut tätä stooria leimautumiselle otollisimmassa 5 – 10 vuoden iässä. Enkä sen jälkeenkään.
Tarina murteineen kaikkineen on kyllä hauska, ja juonisiirtymisissään yllättävä. Ja onhan se tavattoman arvokas kappale hyvin säilynyttä vanhaa jouluperinnettä.
Murre johti ajatukseni eri murteille muokattuun jouluevankeliumiin. Olenkohan kommentoinut asiaa aiemmin?
Asian vierestä kun tapaan kommentoida, en malta olla tekemättä sitä nytkään.
Näyte 1. Meänkieli (Bengt Pohjanen): ”Samala seu´ula oli joitaki paimentajia kiveliössä yölä vahtaamassa tokkaans.”
Näyte 2. Stadi (Olli Seppälä; eri kohta evankeliumista): ”Tää on teille niinku merkkinä: se skidi bunkkaa seimessä pamperseissa. Ja samalla hetkellä enkelin ympärillä oli tosi hevi taivaallinen sotajengi, joka präis tö Loord ja sano…”
Ei meänkieli sen ensimmäiseksi kielekseen oppineen korvassa kuulosta ”hauskalta”, enempää kuin viro virolaisen korvassa. Miten lienee stadi stadilaisen korvin kuultuna?
Katri, tässä on kuule niin paljon nyt ettei ehdi ihan reaaliaikaisesti kaikkea… 😉 ja olen varma, että Savonmualtakin käydään myös omakohtaisesti nämä tähtipojat katsomassa (ja kuvaamassakin).
Koivu, minulla on oikeastaan vähän samat fiilikset noiden tiernapoikien suhteen: ne ovat enemmän oululainen kuin jouluinen jouluperinne minullekin. Murre ja historian saatossa muuttunut – ja yllättävä kuten totesit – juonikuvio tekevät tiernapojista mielenkiintoisia.
Jouluevankeliumi-kommentointisi ”asian vierestä” taas kerran vain täydentää ja nostaa minun tekstiäni ja sen tasoa. Kiitos siis.