Jouluviinisuosituksia ovat lehdet (ainakin Ilta-Sanomissa, Viini-lehdessä, Hesarissa olen nähnyt) ja netti pullollaan. Silti, niistä huolimatta, pidän perinteistä kiinni ja olen koonnut omat jouluviinisuositukseni listaksi. Ja tavan mukaan (esim. 2012 ja 2013) olen koonnut suosituksista kauppalapun. Se on pdf-versiona ja siten siis helposti tulostettavissa. Lista löytyy täältä.
Onhan tämä vaatinut täällä Rantapellon koekeittiössä tai siis pruuvipöydässä paljon työtä (heh!), mutta mies on ollut hyvänä apuna pitkin syksyä.
Kaikki kuvat suurenevat klikkaamalla. Kannattaakin klikkailla.
Ihan ensimmäiseksi kuohuvaa. Nyt on löytynyt hyvä uusi peruskuohuviini, jossa on makua, väriä, eikä ole hinnalla pilattu. Ja takana on Torresin viinitalo, tämä Torres Santa Digna Estelado Rosé Brut (13,90) on hyvä juoma jouluun ja uuteen vuoteen.
Toinen kuohuva, jonka laitoin listalle on ”puolikas” (0.375 cl) Papet-cava. Ei nyt mikään maatakaatava makuelämys, mutta jos kaksin haluaa lounaalla lasilliset nauttia, niin tämäkin sopii siihen tarkoitukseen. Ja ennen kaikkea se on täydellinen tuollaiseen jouluaskarteluun kuin ylimmäisessä kuvassa on! Minähän en mikään askartelija ole, enkä – hyvänen aika – jaksa ja osaa, eikä kärsivällisyys riitä, joulukorttipuuhasteluihin, mutta tuon olen ihan omin käsin värkännyt vietäväksi torstaina jouluviininmaistajaistaloon kukkapuskan sijaan. 😉
Valkoviinisuosituksissa voisi olla pelkkiä alsacelaisia riesling-viinejä, kuten minulla yleensä on, mutta nyt kuvan oikeassa reunassa on myös eteläafrikkalainen uutuus, jonka laitoin listalle, koskapa sen rypälemäärä on melkoinen ja niiden joukossa erikoisuuksiakin: Chenin Blanc, Rousanne, Grenache Blanc, Verdelho, Viognier, Clairette Blanc.
Hyvin sopii joulupöydän monenmakuisille alkupaloille. Toinen eteläafrikkalainen on vielä parempi: erityisesti graavilohen kumppaniksi Sutherland on hyväksi havaittu. Raikas, – ja hapot kestävät rasvaisen kalan oivallisesti.
Sitten punaviinejä.
Jos meillä syötäisiin joulukinkkua, tarjoaisin sen kanssa joko pinot noir- tai merlot-rypäleestä tehtyä viiniä. Tai malbec-viiniä. Malbeciä siksi, että olen viime aikoina ollut niihin niin kovin tykästynyt. Vasemmalla on edellä mainitun eteläafrikkalaisen sisarusviini eli pinot noir ja oikealla Obsession, jota olen suositellut ennenkin. Pehmeä, hillomainen, lämmin, lempeä, napsumaton, – ah niin hyvä viini.
Enkelinkuva etiketissä on Montes Reserva Malbec. Saman talon Carmenere on melkein kaksi kertaa kalliimpi (18 ja jotain), ja se on kyllä hieno ja täyteläinen viini. Sekin.
Uuden maailman viini, joka on ollut jo pitkään meidän suosikki, on Cline Ancient Vines Mourvèdre 2011. Jos joulupöydässä on kinkun tilalla poroa – kuten meillä on – niin tuo on aromikkuudessaan ja mausteisuudessaan kelpo kumppani sille. Mutta kuten kuvakin vähän vihjaa, se on myös myöhäisillan hiljaisiin hetkiin, kirjan ja nojatuolin lähettyvillä hyvä seuralainen.
Listalla on myös toinen argentiilainen viini: Las Moras -viinitalon Black Label -viini on roteva ja ryhdikäs. Vaatii ehdottomasti mausteista ruokaa, punaista lihaa, riistaa tai kovia juustoja. Maistui ainakin hirvipadan seurana oikein hyvin.
Jos tarvitset edullisen, hyvän, erinomaisen yleisviinin, joka sopii melkein mille tahansa ruoalle kumppaniksi, niin hanki espanjalainen Piedemonte reserva vuodelta 2008! Työkaveri (tai oikeastaan vaimonsa ;)) vinkkasi tästä yhdeksän euron viinistä. Eikä huono vinkkaus ollutkaan. Obsessionin kanssa se on listallani sellainen viini, jota voi suositella sellaisillekin, jotka eivät punaviineistä erityisesti perusta.
Perinteisesti listallani on ollut ainakin yksi kallis viini: vähän kuin viinilahjavinkkinä.
No Tommasin Amaronea parempaa ei oikeastaan olekaan. 😉
Mutta kerro lahjansaajalle, että kypsyttää Alkossa tällä hetkellä myynnissä olevaa vuoden 2011 vuosikertaa ainakin muutaman vuoden.
Tämänvuotisen Blossa vastaan Loimu -maaottelun meillä voitti Lignell & Piispasen Loimu. Jos haluat vielä parempaa glögiä, tee itse. Tarkoin varjellun glögireseptin julkistaminen oli muutama päivä sitten.
Eikä joulua ilman portviiniä, sinihomejuustoa, pipareita ja suklaata. Alkossa on myynnissä Nirvana! Se on suunniteltu erityisesti tumman suklaan kumppaniksi. Uijui! Nimi ei ole turha, eikä harhaanjohtava. Portviini on pakattu pahvikoteloon, mikä on hyvä vihje siitä, että tämänkin voisi antaa vaikka lahjaksi. Lidlistä vielä pari levyä hyvää, tummaa suklaata seuraksi, ja herkkulahja on valmis.
Toivottavasti näistä meidän suosikeista ja suosituksista on iloa. Muistathan, että kauppalappu ja lista on jo valmiina. KLIKS!
Ja ehkä kesällä kokoamani Klassikkoviinien TOP10 -lista voisi auttaa myös jouluviinien valinnassa.
Viineistä ja lahjoista puheenollen: kalenterikuvassa on teemaan liittyvä kirja. Jaakko Heinimäen oivallinen opus ilahduttaa vuodesta toiseen. Jos mietit viiniharrastajalle lahjaa niin tässä kulttuuri-, pyhimys- ja viinihistoriaa ja -tietoa helposti luettavassa paketissa! Heinimäki on erinomaisen hyvä tarinankertoja.
Harrasta viiniä esittelee omaperäisen viinivalikoiman: kymmeniä pulloja, joiden taustassa on jotain kirkollista. Lukija pääsee maistamaan liebfraumilchiä Pyhän Hildegardin seurassa, valitsemaan Johannes Kastajan juhannusjuomaa Portugalista, tutustumaan paavin lähteeseen ja rakastavaisten suojelijaan. Kaikkiin tarinoihin liittyy viini, ja viineihin liittyy tarina; kaikki esitellyt viinit on saatavilla Suomesta.
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
JOULUKALENTERI
Vau. Lumoudun aina kun näen täydellistä taituruutta. Se voi olla sykähdyttävä tapa maalata, synnynnäinen taito käsitellä hermostunutta hevosta, ylimaallinen taito saada viulu soimaan, hallittu varmuus leikata koiran katkennut ristiside – tai kyky kertoa viineistä niin, että ihokarvat nousevat pystyyn. 🙂
Minä poika kuolaan noiden Amarone ja Barolo pullojen luona, mutta katse kääntyy Alkossa aina niille alemmille hyllyille. Mutta rupesin kirjoittamaan kinkkuviineistä. Kinkun kanssa ei sovi (ei aiheuta wau efektiä) oikein mikään viini. Naapurin kanssa juteltiin, mihin rose viini on oikein tarkoitettu. Hänpä oli jostakin lukenut, että sopii kinkun kanssa. Enpä ole kokeillut ja me aiotaan kipuilla joulupöydässä pinot noirin kanssa. Katsotaan, minkälaiset kipukäyrät saadaan aikaiseksi. Ps. Kinkkua on, miniän mielestä ainut syötävä jouluruoka imelletyn perunalaatikon lisäksi.
Katri H., lumoudut? Ymmärrän tuon että ”Hallittu varmuus leikata koiran katkennut ristiside” tai että ”ylimaallinen taito saada viulu soimaan” lumoavat. Monet tuollaiset asiat saavat minutkin lumoutumaan, mutta on vaikea uskoa, että henkilökohtaiset mielipiteeni viineistä saavat ihokarvat nousemaan pystyyn. Tosin ethän niin väittänytkään. 😉 Mutta annan itseni kuitenkin ymmärtää että pidit postauksestani. Kiitos kaunis kommentista.
Antti, meilläpä taitaa olla aika samanlainen maku. Amaronet vaan ovat!
Tuokin mitä sanot kinkusta ja viinistä yhdessä pitää varmastikin paikkansa: ”ei aiheuta wau-efektiä”.
Rosee on tarkoitettu katseltavaksi. 😉
Joka tapauksessa toivottelen makoisaa (amaronea ja juustoa) joulunaikaa.
Härregyyd; tämä postaus vaatii sulattelua! Koska nukkumaankin pitäisi ehtiä, vain pari kommenttia.
(1) Argentiina ja Chile, mitenkäs nämä ovat mukaan livahtaneet?
(2) Pullojen esille pano on ”veret seisauttava”, ja arviointi kokeneen kotisommelierin asiantuntevaa pohdintaa. Tnx! Ehdotuksiisi on syytä suhtautua vakavasti.
PS Ehditkö hankkia Viinilehden 8/2014 lanseeraamaa ´vuoden parasta, alle kympin maksavaa punaviiniä´(Quinta das Setencostas 2010)?
Sulattele, Koivu hyvä, rauhassa. Onhan jouluun vielä aikaa, ja voithan näitä harkita toki muulloinkin nautittavaksi kuin jouluna.
Kysymyksiisi vastauksia
1) Tänä vuonna tosiaan uusi maailma edustettuna tavallista voimallisemmin. Eikä yhtään italialaista.
Argentiina tuottaa hyviä malbec-viinejä. Minun mielestäni. Chile? Hyvämainen Torres viljelee ja tuottaa myös Chilessä, ja tuon Montesin löysimme kun ystäväpariskunta, joka oli käynyt tilalla vuosi sitten, suositteli.
Ehdotuksiini ei tarvitse suhtautua vakavasti, mutta ehkä ennakkoluulottumuus on hyväksi. Nämä eivät todellakaan ole mitään ammattilaisen suosituksia, vaan omakohtaisista (ja pehtoorikohtaisista :)) huomioista kootut muistiinpanot.
Quinta das Setencosta? Pehtoori ehti pullollisen hankkia, on vielä avaamatta. Olemme ”löytäneet” tämän viinin jo aiemmin, ja jonakin vuonna se oli muistaakseni myös jouluviinisivuillani
http://www.satokangas.fi/Keittio/Joulureseptit.htm
Reija, ei ne pelkät mielipiteesi minua lumonneet vaan kokonaisuus! Kuvat ovat herkullisia, taiten sommiteltuja, koruilla ja kynttilöillä lumoavasti koristeltuja, ja koko postaus hehkuu täydellistä paneutumista ja innostusta aiheeseen.
Paljon kiitoksia, Katri H. 😉
Kävin viemässä ”wine shoppeen” kortteja, no ei hän niitä juuri myy, mutta ei pane vastaankaan. Halusin punaviiniä glögiin. Glögi ei ollut hänelle tuttu juoma. Mutta sekin tuttavuus auttaa, kaksi punaviiniä ja yksi Long Islandin valkkari $30. Oikein hyvät joulujuonat 🙂
Jollei ”wine shopin” -kauppias tunne glögiä, niin eikö edes glühweinia?
Joka tapauksessa ihanaa ja makoisaa joulua teille!