Kuinka kauan olemmekaan sisaren kanssa yrittäneet löytää sopivaa hetkeä ja aikaa lähteä syömään ja höpöttämään kimpassa.
Tämän päivän iltapäivän lopulle saimme sovituksi tapaamisen kaupungissa, hoitaisimme yhden yhteisen asian ja sitten syömään jonnekin.
Mutta ei siinä vielä kaikki, kävimme ensin joulukuusiostoksilla. Kuusamontien varressa ennen Jääliä on Lovin tehtaanmyymälä – ennenkäymätön paikka meille molemmille. Sinne huurruttelimme. Vihdoin sain mökin pirtin sivupöydälle ”installaation”, jollaista olen jo vuosia etsiskellyt. Vihreä joulukuusi, joka muokkaantunee hyvin myös juhannuskoivuksi.
Seuraavaksi ajelimme vielä melkein Kiiminkiin asti.
White House, jossa systeri ei ole koskaan käynyt, oli seuraava kohde. Siellä oli jo jouluakin. Ja kaikkea kaunista, nostalgista, valkoista kotiin. Paljolti sellaista kuin sisareni kodissa jo on. Mutta toki minäkin sieltä joka kerta olen jotain ihanaa tullut ostaneeksi. Pikkuliinoja ja pieniä tarjoiluastioita ennenkin, niin nytkin. Ja lautasliinoja tietysti. Kuvaan ostokseni joku päivä. Ja hauskan pienen kaulakellonkin ostin. Sisar löysi isolle pöydälleen vahakankaan, joka ei näytä vahakankaalta. 😉
Siellä on ilo käydä. Palvelu on ystävällistä, tyrkyttämätöntä. Ja sitten sellainen tärkeä pointti, että liikkeen kanssa samassa rakennuksessa on erä- ja kalastustarvikkeita myyvä iso liike: jos sattuu olemaan maskuliini mukana, hänetkin voi saada viihtymään shoppailureissulla. 😉 Ja White Housella on nettikauppakin, tyylikäs sellainen.
Oli jo aika ajella takaisin kaupunkiin, ja syömään. Lasaretin Virtaan menimme. Sinne kahdestakin syystä: siellä on erinomainen ruoka ja tänään vieressä, Kasarmintien toisella puolen, oli yksi OuluValoa-festivaalin ”teos” Valolinna. Tuplaodotukset siis. Eikä tarvinnut pettyä. Sekä päivällinen (keittiön terveisenä persiljajuurikeittokupponen, eturuoka savuhaukea smetanan ja mädin ja erinomaisen hillotun punasipulin kera, pääruoaksi paahdettua ankkaa ja jälkiruoaksi lakkaparfait suolatoffeen (!!! ihan ylihyvää) kanssa) että Valolinna tekivät päivästä juhlan. Ja olihan meillä toki paljon puhuttavaa. 😉
Ja sitten otoksia Valolinnasta….
Sekä alla- että ylläolevat kuvat suurenevat klikkaamalla.
ValoaOulu on niin hieno juttu. Toivottavasti tämä on ensi vuonnakin.
Videoklipinkin kuvasin. Taso ei ole kovin raponen, mutta olkaapas hyvät.
(minun koneellani tämä on avattava kahdteen kertaan. Ensin pyörii vain kaksi sekuntia, kun avaa toisen kerran niin koko 20 sekunnin viedeo pöyrii… )
Pieni juhlapäivä arjen keskellä.
Oli kivvaa! Ja kaikkea kaunista näimme, aistinen iltapäivä.
Nii oliki. Kivvaa. Ja kaunista ja makoisaa. Ja hyvää seuraa. 😉 Suunnitelmia yllin kyllin!