Nyt puiden ja pensaiden oksilla lasihelmiä, – vai sittenkin vesipisaroita? Yön ja aamupäivän aikana satanut raskas lumi on vetistä nuoskaa ja maisema harmaa, ei niin silmiä, eikä mieltä hivelevä. Lumitöstä sai hyötyliikuntaa, mutta en voi väittää mitenkään riemulliseksi liikkumiseksi.
Yllä kuva samasta kohtaa kuin eilinen alla.
Muitakin eilisen kotipihakuvia.
Jo vain ne kannattaa klikata isommiksi.
Onko muilla sellaisia päiviä, jolloin on ihan-just-siinä-samassa-hetkessä-juuri-nyt-eikä-viidestoista-päivä pestävä kaikki patalaput ja -kintaat, ja yksintein myös vessojen matot. Mistä automaattisesti seuraa, että hammasmukit vaativat intensiivisen kuurnaamisen, ja olisi suorastaan rikollista jättää valkoiset froteepyyhkeet ja kylpytakki pesemättä kloriitilla, ja juuri tänään! Kun kerran pyykille on ryhdytty, niin kesälenkkarit ja pikkureppu on pistettävä koneeseen/likoamaan.
Patakintaat vievät sen tosiasian äärelle, että leivinuunin luukkua ei ole vuoteen öljytty, ja – hyvänen aika!! – veitset, kaikki keittiöveitset, ovat niin tylsiä, että käyvät hengenvaarallisiksi. Ei muuta kuin terotin ja liippa esiin ja teroittamaan! Teroittamaan ne kaikki! Koskee yhtä lailla saksia.
Ja kaikki tuo edellä oleva potenssiin kaksi, – tai ehkä kolme. Ja juuri tänään kaikki tuo on tehtävä.
Ehei, ei ole mitään ihan välttämätöntä, jonka tekemisen pakoilemiseksi olisin keksinyt noin paljon sijaistoimintoja. Pikemminkin on kyse siitä, että oikeasti moni asia on ollut rästissä ja tänään on tuntunut olevan hyvä vire rästien hoitelemiseen pois päiväjärjestyksestä.
Samaan touhupäivään kuului jääkaapin siivoilu, minkä seurauksena syntyi taas kerran yksi ”Parasta ennen” -jälkkäri. Puoli purkkia mascarponea, mangorahkapurkki, eilisen (nuorten ollessa syömässä) jälkkärinä olleiden uuniomenoiden vaniljakastikkeen jämät, vähän vaniljasokeria ja yhden kovin jo kuivuneen sitruunan mehu, jotka kaikki vispataan ja vaahto laudotaan lasiin kerroksittain mandariiniviipaleiden kanssa. Yksi parhaista jääkaapintyhjennyssekoituksista! Eikä tarvinnut mitään heittää pois, eikä mikään vanhentunut – parasta ennen. 😉
Olisihan sitä tietysti voinut lähteä käymään toissapäivänä avatussa Ideaparkissakin sen sijaan, että on käyttänyt päivän ”ilimanaikuseen” kuurnaamiseen ja järjestelyyn. Meiltä olisi ollut niin helppo lähtäkin, sillä tuossa ”meidän takapihalla”, meren ja meidän talon välissä, on mm. kaupungin lumenkaatopaikka, joka on nyt muutettu Ideaparkin, jonne meiltä on matkaa about 3 – 5 kilometriä, etäparkiksi ja josta on bussikuljetus uuteen kauppakeskukseen. Kyyti olisi ihan ilmainen ja toissapäivänä kaikille (neljällekymmenelletuhannelle!!!!) kävijälle jaettiin ilmainen ämpäri. Kyllä: ihan ilmainen muoviämpäri! Ja tänään olisi jaossa ilmaista karkkia! Olisi helppoa ja halpaa mennä nyt, mutta ei. Ei suinsurminkaan minua saisi sinne ruuhkaan lähtemään. Ei, ei silti vaikka ämpärihän se kyllä houkuttaisi!
Varmasti Ideaparkissa tulen käymään, onhan se melkein työpaikan ja kodin välissä, mutta minä ehdin kyllä odottaa, semminkin kun minulla on vielä tänäänkin tehtävänä sellaisia tähdellisiä asioita kuin kynttiläjalkojen putsaus ja meikkipussin pesu. Niitä kun ei millään voi tehdä yhtään myöhemmin.
