Kokous- ja koulutuspäivän jälkeen merkillisen puhki. Ja töistä kotiuduttua totesin ilokseni, että Pehtoori oli jo päivällä siivonnut ja kaiken hyvän lisäksi Juniori, joka oli tallissamme pesemässä autoaan, lupasi pestä minunkin kiesini [kyllä minun kelpaa näiden perheen siistien miesten kanssa ;)], joten lähdimmekin käymään Ideaparkissa.
Ei ollut jaossa ämpäreitä, eikä kyllä sitten ollut niitä ruuhkiakaan.
Koko kompleksi käveltiin päästä päähän, edestakaisin. Halpiskirjakaupasta ja hiustenhoitoaineidenputiikista löydettiin ostettavaa. Ja katseltiin, että onpa niiden kymmenien liikkeiden joukossa jokunen kiinnostavakin.
Urheiluvaatekauppa ja kukkakauppa myös. Melkein yhteen ääneen ryhdyttiin pohtimaan, mistä noille kaikille riittää asiakkaita? Mistä ostajia?
Ruokapaikkoja monelta mantereelta, monenmoista: meksikolaista, pizzaa, hampurilaista, salaattia delistä, subway-patonkeja, kaikenmoista.
Ja valintamme kohdistui Tomoon.
Sushille istahdimme.
Sushi oli ihan keskivertotasoa, inkivääri merkillisen kuivaa, eikä soija ollut minulle mieluinen. Ei huonoakaan, mutta toki olen parempaa nauttinut usein. Mutta hyvä, että nyt on sushibaari aika lähellä. Oikeastaan ainoa take-a-way -safka, jota meillä harrastetaan, on juuri sushi. Vastaisuudessa ehkä useamminkin, kun on tuossa läheltä haettavissa.
PS. Joku vuosi sitten liki krooniseksi muuttunut olkapääsärkyni on nyt ollut pois pitkään [mikä ilo!]. Voisi vaikka ryhtyä treenaamaan…. https://www.youtube.com/watch?v=J077NL55p5c Loppua kohti meno vain paranee, ja liikkumisen riemu välittyy!
Excelsior! Tavoitteet korkealle, kun olkapääsi sallii taas treenaamisen.
Adrienn Banhegyin hyppynarun käyttö on eittämättä malliksi kelpaavaa, kenelle tahansa (1.8 milj näyttökertaa youtubessa!).
Banhegyi – Tokaj-Hegyalja? Hegy, hegyi = vuoristo, vuoristoinen. Madjaarineitohan sieltä nimeä googlatessa löytyikin!
Video, jossa Banhegyi Adrienn, kisasszony, hyppyyttää naruaan ja itseään (mm.) Budapestin Hősök terellä (Sankarten aukiolla), on kerännyt 3.7 milj katselukertaa.
!!
Minäkin kuukkeloin Adriennia ja löysin hänen viralliset nettisaittinsa ja sieltä hienoja videoklippejä lisää. Liki hypnoottista on hänen taitavuutensa. Eikä ole perheen ainoa hyppyskän kanssa liikkuva. Muutamissa videoissa lähes yhtä taitava sisko, ja sitten vielä veli ja pikkusisko harrastavat mukana…
Maailmankiertueella näyttää unkarilainen neito kulkevan. 😉
http://www.adriennbanhegyi.com/
Hmm, harmi jos Tomon laatu on yhä vain keskinkertainen. Sushista se ”kostautuu” aika nopeasti… Siitäkin huolimatta uskoisin että jokunen kerta sieltä saattaa eväät mukaan lähteä. On nimittäin suoraan reitillä yliopisto-koti. 😉
Ja varmasti tuolta Ideaparkista ne lähtevät nimenomaan mukaan, oli kyllä niin hälyisen näköinen paikka. Jotenkin mieleen on iskostunut ajatus, että sushin syöminen vaatii tietylaisen tilan. Sinänsä kumma, että (Oulussa) kauppahallin aikoina sushi maistui hälinän keskellä, mutta ei keskellä ostoskeskusta… Syöminen on osittain miljöökysymys?
Tiedätkös, tuosta hälinästä juuri sanoinkin Pehtoorille eilen. Tai siis niistä mainoskuulutuksista joita sushista nauttimisen ohessa jouduimme kuuntelemaan. Sushin nauttimisessa pitäisi todellakin olla tavallistakin harmonisempi ja tyynempi tila. Siis Take-a-way ja kotiin. 😉