Yksi kandiporukka on saatu maaliin. Seitsemän tutkielman pompsi ohjattu, ohjeistettu ja seminaareissa käsitelty monet eri vaiheet. Tällä kertaa oli ihan poikkeuksellisen heterogeenisia aiheita, ja ihan poikkeuksellisen vieraita tutkimusteemoja minulle: Jääkiekkoväkivalta Suomessa 1956–1975, Eduskunnassa käyty keskustelu Suomen sisäisestä turvallisuuspolitiikasta vuonna 1934, Isänmaallisuus kapteeni Karvosen rintamakirjeissä, Hävittäjärykmentti 5:n toiminta pohjoisella rintamalla, Aborttilaista (1970) mediassa käyty keskustelu, Puoluelehtien kirjoittelu Kekkosen kauden lopussa, Yhteisöllisyys Törnävän sairaalan lasten kokemuksissa.
Poliittista ja sotahistoriaa melkein enemmän kuin minun sietokykyni kestää. Tai ei nyt niinkään, mutta noiden aiheiden parissa tutkielmiaan tekeville minusta ei vain paljon substanssiohjaajaksi ole. Mutta kovasti olen yrittänyt. Ja opiskelijat ovat yrittäneet tehdä opinnäytteitään. Ja perille päästiin. Paras työ, tehty työ. 🙂
Ja fukseille pidin tänään luennon: sellaista opiskelutekniikka-, akateeminen vapaus- ja vastuu-, opintojen pitkäjänteinen suunnittelu-, ulkoinen ja sisäinen motivaatio -höpinöitä sekä raakoja opiskelun realiteetteja kertoilin. Käytännön vinkkejä, kysymisen kynnyksiä madaltavaa jutustelua harjoitin ja kaikkea kannustavaksi ajattelemaani koetin parituntisen aikana sanoa. Tämä vuosikurssi edelleen merkillisen flegmaattista. Ujoa? Hiljaiseksi vaiettua? En tiedä. Mutta minä yritän vielä. 😉
~~~~~~~~~~~~~~~~
Flunssakin jo selätetty, joten vanhukset on eilen ja tänään käyty reissun jälkeen tervehtimässä ja ”huoltamassa”. Siispä huomenna alkava viikonloppu näyttää kotoisalta. Pitkästä aikaa pääsen laittelemaan ruokaa pitkään ja hartaasti.
Ai niin, eilen iltamyöhällä skypeiltiin Meksikoon ja monta muutakin iloista asiaa kuultiin, mutta sekin, että elokuun 15. päivänä postiin viemäni paketti oli viikko sitten tullut perille. Meksikon tulliviranomaiset eivät sittenkään olleet takavarikoineet salmiakkijauhetta erikoisena suomalaisena huumeena. 🙂
Aika nopsasti synttärikarkit lapselle Atlantin taakse sujahtivat: pari kuukautta ja perillä olivat!
Viva Zapata, Arriba Mexico! Paikallinen Itella puhdistaa kilpeään roimasti. Vihuelat kehiin ja mariachi soimaan!
Vival el postal Mexicano!