Täällä on vieläkin ihan huikea tuoksu!!
Tein keftedesejä. Lampaanlihapullia, tai tarkkaan ottaen karitsanlihapullia. Nämä olivat meillä monta vuotta sellainen ”luottovierasruoka”, tai parempi pyhäruoka. Meillä kun 80-luvun alkupuolella Kreikka oli matkakohteena ylitse muiden, niin nämä kreikkalaiset lihapullatkin sitten olivat ruokalistan kärkisijoilla.
Nyt niiden tekemiseen innosti tiistainen käynti Viskaalin-tilalla, jossa kasvatetaan luomulampaita ja -karitsoita, ja siellä kaupasta tuli ostettua muutama kilo karitsanjauhelihaa.
Tänään itsestäni tuntui, maistui, etten koskaan ole yhtä hyviä tehnyt, Pehtoori väitti, että on aiemminkin päästy samoihin makukokemuksiin… Ehkä kuitenkin tuoreella, luomukaritsanlihalla on vaikutuksensa. Suosittelen kokeilemaan…
Keftedes – kreikkalaiset lihapullat
1 sipuli
½ dl korppujauhoja
1 dl vetä
2 valkosipulinkynttä murskattuna
1 muna
1½ tl suolaa
½ tl mustapippuria
1 tl kuivattua oreganoa tai basilikaa
400 g lampaan/karitsanjauhelihaa
Turvota korppujauhot vedessä. Sen jälkeen sekoita kaikki muut aineet paitsi muna. Lisää sekin lopuksi. Pyörittele taikinasta 12 – 16 lihapullaa. Paista pulliin pinta voissa pannulla, ja siirrä sitten uunivuokaan. Lisää vuokaan tomaattimursketta, ruokakermaa tai jotain muuta ”kostuketta”. Paista uunisssa (175 C) noin 20 minuuttia.
Päivään kuului myös aamuvarhainen lenkki, olipas pitkästä aikaa mukava käydä Meri-Toppilan rannassa. Aamulla tuulikin, melkein raikasta.
Kun alkuiltapäivästä palauduin Caritaksesta, liityin Pehtoorin seuraan ”purkamaan” kesäpihaa.
Ensi viikoksi on luvannut yöpakkasia, räntääkin, joten on uskottava, että piazza-elämä hiipuu.
Ja sitten kynttilöitä sisälle.
Syksyyn kuuluu mustikkakukko.
Juuri otin uunista. Sekin tuoksuu…
Kiitos taas hyvän kuuloisesta reseptistä, menee varmasti kokeiluun viimeistään sitten, kun seuraavan kerran meillä on mahdollisuus viettää kiireetöntä ja stressitöntä lauantaita/sunnuntaita 😉 Samalla myöhästyneet nimpparionnittelut!
Oleppas hyvä vaan. Ruoan tekeminen tekee usein stressittömän olon…. kannattaa harkita. Vaikka ensi viikonloppuna teillä taitaa olla muutakin ajateltavaa kuin ruoanlaitto. 🙂
Kiitos nimpparionnitteluista. Mietin ja muutamalle onnittelijalle jo eilen pohdin, että miksihän oikein nimipäivinä onnitellaan? Mitä onnittelemista siinä on? 🙂 Varmastikin joskus palaan tähän … mutta onhan se kiva kun onnitellaan.