Jo vain mie olen ollut liesussa illan. Juuri kotiuduin.
[sanotaanko muualla kuin Oulun seudulla, että ”olla liesussa”? ]
Suoraan töistä kuuden kieppeillä poljin kylään (näinkö lämmin ulkona on, sateiden välissä? Aamuvarhailla töihin mennessä ihan syksyistä!). Menin oppimaan. Viettämään iltaa, nauttimaan seurasta. Tusina meitä oli, vain pari vuosikertaa ”mallia viiskasi”, ja muut vanhempia kuin minä. Ja meitä oli vain kaksi naista. Mielenkiintoista oli nähdä ja kuulla asioihin suhtautumista eri vuosikymmenillä syntyneiltä, eri ammattiryhmiltä, eri lailla matkustaneilta, ammattilaisilta ja harrastajilta.
Jokainen oli tuonut matkoiltaan (ja matkaksi laskettiin reissu Haaparantaan tai Stockan Alkoon) viinin, jota arvioitiin, maisteltiin, johon viinin tuoja kertoi tarinan. Tarinat olivat vähintään yhtä hyviä kuin viinit. Joita ei kovin innokkaasti voinut lasiinsa kaadella; pitkä päivä oli takana, yhtä pitkä huomenna edessä, mutta maistella voi.
Minä vein viinin kesän 2010 Italian reissulta, San Gimignanon enotecasta ostetun toscanalaisen Grattomaccon (2007). Lienenkö kertonut tuosta enotecasta,… kerron joskus. Nyt on käytävä levolle, huomenna fuksivyöry jatkuu… 🙂
Kuuluin joskus myös tähän kunnaikkaaseen sovinistiseuraan, joka juhli vaimojensa kanssa vain kerran viidessä vuodessa. Matkapulloillat olivat vuoden kohokohtia. Muistaakseni eksoottisimman viinin toi Mönsä Calapagos-saarilta.
Juuri samasta seurasta on kyse, ja nyt ehkä vähän vähemmän sovinistinen kun meitä on kaksi naistakin kelpuutettu 30 miehen seuraan. Ja peräti kerran vuodessa puolisot pääsevät mukaan.
Ei eilen mitään Calpagosiin verrattavaa, mutta monta mielenkiintoista. Ja monta italialaista. 😉
Täällä päin ei taideta olla liesussa, vaan lietsussa.
Minä myös olen lietsussa, kuten Satukin. 🙂
Satu ja Laura, arvelinkin, että variaatioita tästä on. Hieman tuossa äsken googlettelin ja muutamalla keskustelupalstalla näytti olevan sama kysely ”missä päin ollaan liesussa tai lietsussa”? Noiden perusteella ei kyllä mitään selkeää murrerajaa tai -aluetta löytynyt. Olkaa te lietsussa, minä käyn edelleen joskus liesussa. 🙂
Etelä-Pohjanmaalla oltiin liesussa. Silloin oltiin omissa menoissa, joista ei ollut etukäteen pahemmin informoitu.
Aivan, juuri ”ei pahemmin etukäteen informoitu” liittynee liesussa/lietsussa oloon. Ubaani Sanakirjan mukaan määrittely menee näin:
”Olla lietsussa = Olla menossa, olla jossain huitelemassa, olla jossain muualla kuin missä pitäisi
Sama kuin liesu”
Virroilla oltiin 70-luvulla liesussa, nimittäin sitten siinä iässä kun ei enää oltu aina jaloissa rissaamassa. Ehkä nykyäänkin näin. Kymenlaaksossa olen elänyt viimeiset 15 vuotta kuulematta kumpaakaan sanaa.
Mirja, nyt opetit kyllä uuden sanonnan ”jaloissa rissaamassa”.
Kymenlaaksolaiset eivät taida osata kulkea liesussa. 😉
Liekkö ossaavat olla hävöksissäkää? 😉
Meilläpäin se oli lietsussa kulkemista.
Mitäs se on Irma englanniksi? Miten Long Islandilla ollaan lietsussa?
Eivät ole kymenlaaksolaiset hävöksissä! Virtolaisten rissaaminen ei välttämättä vaatinut jaloissa olemista, eli ei siis ole vakiintunut sanapari. Kivoja nämä keskustelut!
Keskusteleminen on yleensä hyväksi!
Kiitos sinullekin, Mirja!
Lietsu on venäjää ja suomeksi metsä.
Tämäkin uusi tieto, kiitos siitä, Risto.