Tänään – maanantaista huolimatta – oli väitöstilaisuus: Pohjoinen herätysliike ja modernisaation kipukohdat. Vanhoillislestadiolaisuuden julkisuuskuva Suomessa 1961 – 1985. (ks. lehdistötiedote: http://www.oulu.fi/yliopisto/node/2542 ) Jotta mielenkiintoista. Erinomaisen. Ja hyvä väitös oli; vastaväittäjä ei epäröinyt esittää kritiikkiä, mutta ei myöskään unohtanut nostaa esiin työn vahvuuksia. Yleisöäkin paikalla tavallista enemmän, ja luentosalissa niin kuuma, että pahaa teki.

Karonkkakin oli, pienimuotoinen oli ja minä ”kiintiönaisena” (= ainoana) olin paikalla. Ja monta kertaa hoksasin jutuista, että ´nämä minä tiedän´, kuinka monta kertaa olen jo ollut,  olen jo vanha. … 🙁  Ainakin näissä jutuissa kymmeniä kertoja mukana ollut. Oikeasti: moneskohan väitöstilaisuus, moneskohan karonkka?

111

 

 

Toinenkin tavallisesta työpäivästä poikkeava juttu: uusi professori tuli. Tästä se lähtee uusi aikakausi. …

Jokainen kommentti on ilo!