Enhän minä ihan hyvällä omallatunnolla töistä lähtiessä työhuoneen ovenpieleen laittanut lappua ”Paikalla viimeistään tiistaina”. Laitoin kuitenkin.
Omantunnon rassaavan äänen vaimentamiseksi istuin jotensakin koko matkan läppäri sylissä, vastailin opiskelijoiden mitä moninaisimpiin kysymyksiin, tein yhteenvetoja viikon kokouksista [neljän päivän saldona yhteensä 12 tuntia kokouksia!], tein power pointteja ensi viikon infoja varten.
Siten omatunto pikkuisen rauhoittui, mutta vasta kun Pehtoori kurvasi mökkitielle ja kun astuin Lapin hiljaiseen iltaan, unohdin ajatuksen, että ehkä on sittenkin parasta palata jo sunnuntaina. Katsotaan nyt. Sunnuntaina tai maanantaina.
Tekemisen puutetta täällä tuskin tulee olemaan, vaikka töitä en tekisikään.
Pelkästään mökkitontilta (joka ei ole suuren suuri) saisi yhteen sienisalaattiin, tattikeittoon ja puolukkapiirakkaan ainekset.
(Hyvä että tuotiin Oulusta pari litraa kanttarelleja mukanamme 😉 )