Met vielä mihinkään Ouluun lähetty. Met lähimmä aamulla tunthuriin.
Kultahippunen elämänmenossa on tämä päivä ollut. Kertakaikkisen hieno päivä. Pitkien yöunien jälkeen herääminen aurinkoiseen aamuun, Hangasojan ”laiturilla” ihan hiljaista, ei ihan välttämättömiä töitä tai muutakaan tekemistä, iltapäivällä lämmintä liki + 20 C.
Eilinen ei siis ollutkaan kesän viimeinen patikka, vaan vielä tänään monen tunnin pikkuvaellus. Ajeltiin aamusella autolla Kiilopäälle Suomen ladun majalle, ja sieltä kohti Luulampea; siellähän kävimme juhannuksenakin, silloin satoi lunta ja räntää!! Tänään ei. Menimme pitemmän (6 km) reitin kautta, ja palasimme lyhempää (4 km) reittiä. Monta tuntia liikkumisen riemua, huoletonta oloa, vailla vaikeita ajatuksia, mihinkään ei sattunut, yllin kyllin aurinkoa siniseltä taivaalta, monin tavoin Lapin luontoa ihailtavana. Ja kuvattavana.
Kuvat suurenevat klikkaamalla.
Riekkoparveen törmäsimme – eivätkä ne pyrähtäneet lentoon, vaan ”teputtelivat” vauhdilla eteenpäin.
Aika hyvä on tuo ”maastoutumisväri” näin ruskankin aikana.
Juhannuksena Luulammen päiväkämppä oli vielä remontin alla, nyt valmis. Ja niin hieno ja siisti.
Paluumatka lyhyempi, mutta tiukempaa nousua.
Itseasiassa puolukat eivät ole vielä ihan kypsiä… Mutta ei hätää. Nuoripari on kuulemma käynyt Virpiniemessä poimimassa ja riittää meillekin asti. 😉 Meidän Juniori puolukkametsässä! Niin se aika rientää!
Ja kuinka lämmintä tänään on ollutkaan. Olenhan sanonut: elo-syyskuun vaihde on täällä ihan parasta. Ei sääskiä, ei sadetta, lempeitä päiviä, kaunista valoa, ruska jo maalailee väreillään…
Riekonmarja ja mustikanvarvut ovat jo punaisia… ja satunnaisia keltaisia lehtiä puissakin.
Mökille palattua ei mitään intoa lähteä sisälle. Jo vain löysimme puuhastelua ulkonakin.
Osa ylläolevista kuvista lähimetsästä ja niitä on tulossa tänne lisääkin. Bannerikin pitäisi jo uusia ja sen sellaista.
Ja sitten notskilounas… 😉 Kahdesta en luovu.
Ja äsken sitten rantasauna ja sieniruokaa. Tänään vuorossa pastaa, … palaan asiaan …
Tähän pieni videoklippi. Ehkä kannattaa laittaa äänetkin, – tunturipuron solina.
Tulihan se nyt varmasti selväksi, etten huomennakaan haluaisi lähteä kotiin, Ouluun, töihin…
Mutta tämä päivä kantaa pitkään. Niin hieno päivä. Niin hieno. Lappi on. Luonto on.
Ihana, ihana Lappi! Mitkä maisemat, värit ja tunturipuron äänet! Videoklippi loi Lapin tunnelmaa tänne maalikylään.
Onpa komea päiväkämppä Luulammella! Onkos siinä hiihtokaudella munkkipossuja tarjolla?
Kaija, Lappi on. Elämä on.
Taije, eikös vain olekin komea. Ja kaikki niin siistiä, pihakin ihan haravoitu puhtaaksi. Ja toki: tänäänkin munkkipossuja. Pehtoori kehui hyväksi. 😉