Kesä. 

 Aurinko. Meri.  Loma.

Hyvä ruoka, erinomainen mieli.

Puhelu Meksikoon.

Ja yksi pitkäaikainen projekti saamassa kohtuullisen päätöksen.

Pihatöitä, ja niiden tekemisestä ja suorittamisesta ansaittu monen tunnin lukutuokio (Mårtenson vuorossa kesälukemispinostani) kotipiazzalla.

Aamulla varhain Nallikarissa. Vuorten jälkeen oli nähtävä meri. Oulussa harvoin tuoksuu suolainen, lämmin meri. Tänä aamuna tuoksui, ja siitä hyvin hyvä mieli. Puutarhallakin kävin.

Perjantaina on paistinkääntäjien piknik: teemana pohjoismainen keittiö. Leivoin saaristolaisleipää, – ei yllättäne ketään, eikä sekään, että sille kaveriksi mätimoussea. Pehtoori aikoi tehdä lohirullia. Ja kakkupohjat huomiseksi ajattelin vielä tehdä; josko pitkästä aikaa Pinocchio-kakun värkkäisin. On apen synttärit: eikä yhtään vähempää kuin 89 v. täyttää appiukko.

Luin pihalla Gloriaa [naistenlehti, joka jostain kummallisesta syystä taas tulee minulle] ja siinä kirjailija, professori Merete Mazzarella (jonka sanomisista olen pitänyt ennenkin) sanoo:

Jos yhtäkkiä huomaa, että suurin osa ajasta menee lukemiseen ja kirjoittamiseen, saattaa tuntua, että elämä on pelkkää paperia.

Silloin pitää tehdä jotain muuta: kävellä metsässä tai kokata.

Ennen lomaa tuntui välillä pelkältä paperilta, nyt olen tehnyt monta viikkoa ”jotain muuta” – kävellyt metsissä, tuntureilla, vuorilla, merenrannalla ja olen kokannut, jos kohta myös ruokapöydissä viihtynyt. Mazzarella on oikeassa. Kaikki tuo on hyväksi.