Nallikari

(klikkaahan isommaksi tämä kuva: se on hyvä, vaikka itse sanonkin. 😉 )

Tuomenkukkien terälehdet jo varisevat, kuin lumihiutaleita metsäpolulla, pihlajankukista lähtevät tuoksut uutteisia ja väkeviä, liki vastenmielisiä, mutta omenapuut puistojen ja puutarhojen kauneimpia! Hietasaaressa ja Pikisaaressa polkujen ja pikkuteiden sekä rannan välissä maisema kuin jossain 1800-luvun kansallisromanttisessa maalauksessa. Ja meri tuoksuu merelle, sellaiselle kuin sen kuuluukin. Tuoksuu suolaiselle. Oulu ON merenrantakaupunki.

nallikarissa

Vaikka voikukat hehkuivat keltaisena joka paikassa, oli muutama hätäinen ehtinyt jo kukintansa saada hoidelluksi.

Torstaina kampaajani sanoi, että hiusteni uusi väri on ”himmeä helmiäinen”. Himmeän allekirjoitan, helmiäistä minun hiuksistani ei saa kukaan. Tuli vaan mieleen kun pitkällä aamulenkillä otin nämä kuvat: väistämättä muistuttavat hiuksistoani.

Aamun vaihtuessa aamupäiväksi syväänhengittäminen, hiljaa huokailu pelkästä ihastuksesta ja lentävät ajatukset alkavat hiipua, joten lähden jo kotiin päin. On jo mentäväkin. On ehdittävä siistiytyä ennen puoltapäivää: tänään väitöstilaisuus. Oma vastaväittäjäni oli tänäänkin vastaväittäjänä. En ole ainoa, joka on sitä mieltä, että hän on tehtävässään enemmän kuin hyvä. Analyyttinen, kommentoiva, tutkimuksen ansiot  ja rajallisuudet esiintuova, hienovaraisesti, ei repien eikä raastaen, ei hehkuttaen eikä hymistellen. Puhuu asiaa. Antaa väittelijän olla pääosassa ja osoittaa oppineisuutensa. Vastaväittäjä ei omalla tietämyksellään, jota sitäkin hyvänen aika on!!, rehvastele. Väittelijä? – Osasi asiansa, oli hyvä.

Väitöksen jälkeen liki suoraan lakkiaisiin. Naapurissa lakkiaiset tänään. Miten voi olla tänään? Sotkamon urheilulukiosta viime viikonloppuna lakkinsa saaneen naapurintytön lakkiaisia vietettiin tänään – Sotkamon lukiosta kun Ouluun kuitenkin on matkaa, ja kun samalla oli muutettava sieltä pois. Miksei siis voisi viettää lakkiaisia viikkoa myöhemmin? Ihan hyvin voi. Enkä ennen ole lakkiaisissa soppatykkiä nähnyt, mutta kuinka olinkaan iloinen kun sellainen tänään oli. Lohisoppa tykistä oli erinomainen juttu.

Monenlaista yhdelle lauantaille.

 

 

2 Comments

  1. Pitäisiköhän pyytää tuota sinun vastaväittäjääsi myös minulle, kun tuntuu noin hyvältä tyypiltä. 🙂 Kaunista maisemakuvaa tutun majakan ympäristöstä, kannatti klikata. 🙂

  2. Talous- ja sosiaalihistorian dosentti, akatemiatutkija, yliopistonlehtori AH todellakin hanskaa biofysiikkaa ja aivotutkimusta, jotta ei muuta kuin kyselemään Helsingin yliopistosta. 😉

    Jos hänet vastaväittäjäksesi saat, matkaan Kuopioon kun väitöspäivä koittaa. 😀

    Tsemppiä loppurutistukseen!

Jokainen kommentti on ilo!