Oli sovittu että mennään viinikerhon kanssa tänään illalla kaupungille syömään. Minun piti varata paikka, tilata sapuskat, ehdottaa viinitarjoilu.
Mutta kun … mutta kun minä halusin järjestää kesämaistiaiset meillä! Ei ole aikoihin kokoonnuttu meillä – kesällä. Pehtoorin kanssa päätimme viikonloppuna että minnekään Sokeri-Jussiin tai pölyisien metelöivien keskustan ruokaloiden katupöytiin lähdetä syömään. Ja eilen (ja viikonloppuna) vähän teimme hommia, jotta kaikki olisi valmista viettää meillä arki-illan barbeque-partyt. Ensinnäkin on todettava, että vesiKIN maistui hyvälle…
Mutta kyllä tänään viinit (ks. lista) olivat pääosassa. Teemana uutuusviinit ja maaottelu Italia vastaan Itävalta (jota punaviinin osalta oli vahvistettu Ranskalla). Ja vain hienoisesti Italia vei voiton. La Villa oli illan kuningatar. Äänin 10 – 0 valitsimme tuolta listalta parhaaksi.
Testasimme rinnakkain kaksi kuohuvaa, kaksi rose-viiniä, kaksi valkkaria, kaksi punaista. Pareittain, ja sitten valittiin voittajat. Ikinä ennen näin (siis avoimena) ei ole testattu, mutta mukava näinkin.
Umbrian Grechettoa jäi, St. Laurent roseeta jäi, mutta La Villa rutistettiin loppuun. Perfetto.
Koekeittiöstä kaikenlaista, parasta oli pääruokana olleet grillatut raakamakkarat ja sitten jälkkärit. Juustoja hillokkeen kera ja marinoituja mansikoita. Niin ja suosiollisen vastaanoton saanut paahdettu valkosuklaa (ks. ohje täällä).
Ja mikä parasta: kesäilta. Itikaton, sateeton, lämmin kesäilta. Pihamme ystäville avoinna. Vähän viiniä, paljon juttuja. Hyvää ruokaa, keskustelua, viineistä keskustelua. En ollut ainoa, joka totesi, että kuin olisimme ulkomailla. Vain illan laskeutuva pimeys puuttui…
Nyt hyvä mieli, kun sittenkin päädyttiin Rantapeltoon, eikä kaupungin pölyisille, ruuhkaisille patioille.
Suklaamintunlehdet marinoitujen mansikoiden päällä olivat meidän monen mieleen.
Eikä todellakaan kukaan hyljeksinyt vuoden 1963 portviinitilkkasta.
Pullo oli ostettu Lissabonista jokunen vuosi sitten, jouluna avattu, ja nyt jäi pienet maistiaiset kaikille.
Yli viisikymppinen port oli vielä vireessä.
Nyt hyvillä mielin, – oli ilo nähdä ystäviä. Minulle ilo järjestää, vaikka vain arki-illan ruokasessio.