Näin lukukauden lopulla, vaikkei olisi mikään erityisen kiire ollutkaan, olen yleensä aika univajeinen, liian vähän nukkunut, vaikken varsinaisesti työntekoon tai siitä väsynyt olisikaan. Joskus kyllä sitäkin. Mutta olen ollut huono nukkuja jo kauan – kiire ja murhe, huoli tai hillitön odotus (ennen matkaa, juhlaa, tapaamista, jonkun valmiiksi saamista tms.) vievät minulle tarpeellisesta yönunesta yleensä moniaita tunteja.
Tämä vuosi on ollut erilainen. Elämäntapoja en ole paljon muuttanut, mutta minä olen löytänyt melatoniinin. En tarvi sitä paljon, milligramma silloin tällöin, ehkä kolme kertaa viikossa, on parantanut minun elämänlaatuani niin paljon!
Tämän kuvan ja jutun ajattelin, – että sitä positiivisuushaastetta varten tänne laitan. Noh, tuohan on positiivista. Enemmän kuin moni arvaakaan. Mutta lopulta päädyinkin siihen, että tämän päivän kontribuutioni on tällainen:
Keskellä viikkoa, kesäkuun keskellä paljon positiivista (3/5)
1. Kesäaamut on ihania,
Tähän voisin vielä kertoa hieman enemmän kuin tuolla Facebookin puolella samaan asiaan kirjoittelin: siis levollisen, hyvin nukutun yön jälkeen töihin mennessä ajoinkin auton parkkiin ihan toiselle puolelle kampusta kuin koskaan ennen. Kävelin hallintorakennuksen puolelta (about 600 – 800 m) yliopiston läpi omaan huoneeseeni. Ikinä ennen en ole sitä kautta töihin tullut. Kannattaisi. Näin ihan uusia näkökulmia meidän kolossiaalisesta opinahjosta, jossa olen ollut töissä jo 20 vuotta. Siis Linnanmaallakin jo 20 vuotta! Ja sitten Kasarmintiellä vuosikausia… Mutta kannattaa vaihtaa joskus tulokulmaa. Myös sen suhteen miten työpaikalleen ”rantautuu”.
Noh, aamupäivä meni perehtyessä iltapäivän kokouksen materiaaleihin. Ja kollegoiden kanssa tulevaa suunnitellessa.. Ja sitten aika koulutusneuvoston kokoukselle… Hanke-esitys jota viime viikolla järkkäilin, pääsi pistesijoille, ehkä rahoitustakin saadaan … ja muutoinkin… hyvä kokous.
2. kesällä kokouksissakin, pitkissäkin (!), on naurua,
vaikka ne eivät paljon yli neljää tuntia kestäisikään!
Töiden jälkeen piipahdus kotona. Auton vaihto pyöräksi ja kohti kaupunkia. Kohti harrastuksia. Palatessa olisi voinut jäädä kuvailemaan vaikka kuinka, …
3. kesäillat nyt vaan on ihan ylivertaisia…
Mutta kun on taas aamuvarhain oltava kokouksessa. Tämän kevätlukukauden viimeinen. Positiivista sekin.
Kiva kuulla hyviä kokemuksia melatoniinista. Olen jo aikaisemmin koettanut suositella tuotetta kroonisesti huonosti nukkuvalle äidilleni. Onko sinunkin ongelmasi se, että nukahdat helposti, mutta heräilet yöllä ja saatat jäädä valvomaan pitkäksi aikaa?
Jep, jep! Juuri noin minullakin. Nukahdan kun on sen aika, ja sitten herään neljältä! Ja viimeistään viideltä olen lievästi sanoen tuskastunut, nousen ylös ja ryhdyn/lähden töihin. Vielä pahempi on herätä puoli kolmelta, pyöriä ja kääntyillä, kunnes uni armahtaa joskus vartin yli viisi, ja sitten kuuden jälkeen soi kello, jolloin olet ihan poikki ja on vaan vääntäydyttävä töihin!
Mutta tuo on enää harvinaista. Minulle moni suositteli melatoniinia, tiedä muutamia joille se ei ole apu. Minulle on ollut. Mitäänhän ei häviä jos kokeilee. Siihen ei tule edes riippuvaiseksi kuten unilääkkeisiin. Suosittelen kyllä lämpimästi kokeilemaan.