Jo eilen illalla tunsin puristavan ahdistuksen, aamulla ylähuulessa hikikarpaloita, käsissä lievä tärinä ja surkea avunhuuto jo valmiina purkautumaan ilmoille!!! Oli lähdettävä kaupungille etsimään vaatteita ja kengät. Kahdeksalta olin valmis, huonosti nukutun, hermopaineen alla pätkittäin valvotun ja pätkittäin nukutun yön jälkeen olin jo hyvin varhain, ylikierroksilla, hereillä: hoidellaan tämä nyt alta pois ja se on sitten siinä!
No ennen yhdeksää ei mikään vaate- eikä kenkäkauppa ollut vielä auki, joten ajelin hautuumaalle. Pitkästä aikaa. Kameran kanssa. Hain jo lyhdyn pois, vein kukkia. Ja kiertelin, miten paljon kaikkea uutta löysinkään… [palaan vielä].
Ja sitten kohti sovituskoppeja ja nolostuttavia kenkäsovituksia, – verta, hikeä ja kyyneleitä. Paitsi ettei se ollut ollenkaan noin traumaattista. Minä löysin aika helposti housut, huivin [tuskin ketään yllätti – pehtoori sanoi että ”sullahan on tuommonen ennestään”.], T-paidan, toisenkin, korkkarit, tunikan, paitiksen, arkikengät!! Ja huom. tapani mukaan hyvin mustassa pinossa keltainen pilkahdus!!! Saapa nähdä pidänkö sitä koskaan!
Korkkarit on se, josta olen erityisen ylpeä. Minulla on ollut mustat, mokkaiset juhlakengät, jotka ostin promootioon (2006!!) ja ne on olleet hyvät, Palmrothit, hyvät kävellä, klassiset, niillä on useammatkin akateemiset ja kapitulikestit juhlittu ja tanssittukin, mutta oli jo korkea aika päivittää juhlapukukengät.Nyt Clarks! Mustat, peruskengät, joilla on hyvä kävellä ja olla. Olen tyytyväinen.
Shoppailureissulla oli meetinki, tapaaminen: siippa tuli kaupunkiin. 😉 Olihan lämmin, olihan kevät, olihan ”Ravintolapäivä 2014” ja Oulussakin monta kymmentä pop-up -ravintolaa pitkin kaupunkia. Meillä oli meetinki Rotuaarille Leskisen pation viereen, jonne Pohjois-Pohjanmaan keittiömestareiden viisi tehonaista olivat pistäneet pystyyn gourmet-pop-up-pisteen. Kahdeksalla eurolla sai lautasellisen makoisia, mausteisia, muikeita makupaloja, – ihan reilu lounas siitä kertyi.
Rotuaarilta lähdettiin vielä kohti Ainolan puistoa. Puolenkymmentä pop-up pistettä käytiin katsastamassa, ei sentään maistamassa.
Paluumatkalla Tubaan, jossa minä en ollut ennen käynyt, kävimme espressolla ja katsomassa Swing-brunssin meininkiä. Hyvältä näytti.
Naapurista – Viskaalin kaupasta – haettiin vähän iltagrillaukseen ja huomiseksi hyvää.
Iltagrillaus jäi ja huominenkin ruokavierasporukka näyttää olemattomalta… Joten ehkä huomenna saattekin pitkästä aikaa virtuaaliruokaa, ja viinivinkkejä kevään kesteihin…