Tämäkin kylmä sunnuntai, jolloin rästijuttujen lista on hyvinkin lyhentynyt, alkaa olla blogin kirjoitusta vaille suoritettu. Miten tuosta suorittamisesta pääsisi eläkkeelle, mitenhän siitä pääsisi suunnilleen kokonaan eroon…
Kevätsiivous, -pyykkäys, -puutarhahommat (lähinnä pehtoorilla) jatkuneet tänään. Välillä tovi paikallaan, huomenna kun on pystyttävä lausumaan jotain arvosteltavaa yhdestä jos toisestakin paperista.
Eilisen La Festasta kirjoittamiseni jälkeen Katri kirjoitti kommentissa (mukava kun joku ”rohkenee” tästä uudesta blogiformaatista huolimatta kommentoida) :
Olisi mielenkiintoista kuulla sen syntyhistoriasta, suunnittelusta, toimivuudesta ja mahdollisista vuosien varrella koetuista muutoksista. Kesäkeittiöitä olen nähnyt monenlaisia, mutta La Festan kaltaista paikkaa en varmasti ikinä.’
No ei meidän Festan kaltaista olekaan. 😉 Lupasin jotain sen vaiheista ja siitä kertoa. Joskin, – kuten vakilukijani ovat varmasti vuosien saatossa hoksanneet – en täällä Temmatussa juuri sisäkuvia, kotikuvia (työhuone- ja ruokapöytäkuvia lukuunottamatta) julkaise, mikä on ihan tietoinen ratkaisu.
Festasta on kyllä täällä blogissa ollut jonkin verran juttuja, tosin vain sivuavia – lähinnä. Jo silloin kun sitä rakennettiin, ja reilun puoli vuotta kestäneestä rakennusprojektista, oli sivustokin olemassa, ja puutarhakuvissakin se vilahtelee.
Lähtötilanne oli tämä: pian 30-vuotias talomme on L-mallinen, ja kymmenisen vuotta sitten, kun pehtoorin puutarhaharrastus oli juuri palkittu pihalaatalla ”Oulun kaunein piha” pihapiiri näytti tältä:
Kuitenkin päätimme, että syyskuun alussa 2007 L-mallin kylkeen ryhdyttiin tekemään sakaraa, niin että rakennusten malliksi tulisi U. Se siitä puutarhasta.
Samalla tehtiin autotalliremontti = yhden auton tallista tila kahdelle, ja yhtäaikaa sisälle kylppäriremontti ja myös sisäänkäynnin edustan kiveyksen yms. uusiminen. Siis oli rakennustalvi 2007 – 2008.
Uun toinen sakara on irti talosta, siis on kuljettava sisäpihan – josta tehtiin oikein ´piazza´- kautta.
Sokkeli oli valmis ja kattotuolit paikoillaan ennen lumen tuloa. Ja koko puutarha deletoitu!
Jotta pehtoori ja raksamiehet pystyivät talvenkin rakentamaan, oli valmistuva Festa ja KOKO talo pistettävä pakettiin! Oli hassua elää talossa teltan sisällä. Tavallistakin pimeämpää.
Autotallikin alkoi hahmottua. Pehtoorilla riitti puuhaa.
Katoksen alla näytti joulun alla tältä:
Piazzan kukkaltaat jo mallissaan…
Kevään tullen Festa kuoriutui pressujen alta. Kun tähän vaiheeseen oli päästy, minusta tuntui, että olin joka viikonloppu ollut Rauta-Keskolla tms. valitsemassa laattoja, hanoja, rappausmatskuja, paneelia, kaappeja tms.
Talomme on Modulan talopaketti, jonka on piirtänyt (1980-luvulla) Paldaniuksen toimisto, ja sieltä sitten rakennuspiirustukset myös tälle siivelle hankittiin.
Sisustussuunnittelussa auttoi ystävämme, jolla on ko. puuhaan koulutus, ja sitten paljolti kimpassa kaksistaan …
Vappuna 2008 pidettiin tuparit …. ja esikoisen lakkiaisiin pehtoori ehti jo siirtonurmenkin rullata paikalleen ja saada muutoinkin kaiken priimakuntoon.
La Festa ja Piazza on hyviksi havaittu.
Ja kaikki vain harrastusten vuoksi? Ruoanlaitto, viiniystävät, kestitseminen, puutarha, – niin ja perhe. Kummastelijoille sanomme usein, että monilla on golf-osake tai purjevene tai asuntoauto tai pari prätkää tai lomaosake jossain – tämä on meidän purjevene, jossa vietämme kotilomat, juhlat ja viikonloput.
Sisäkuvia sieltä on blogissa vilahdellut (ja tulee vilahtelemaan) paljonkin (esim. kalaasit ja piazza, takaovi, joulukuvissa …) Edellä olevat kuvat suurenevat klikkaamalla.
La Festassa on pidetty kalaaseja, kaksistaan illallisia nautittu, kahdet lakkiaiset järjestetty, samoin aika monet nyyttärit, joulut ja läksiäiset, yksi keittokirja kuvattu, monetkohan viininmaistiaiset, työporukan piknik, töitäkin siellä on tehty. Ja joka viikonloppu siellä syödään, – kesät talvet! Pöydän ympärille mahtuu 1 – 16 henkeä. Muutoksia ei ole tarvinnut tehdä, Festa toimii. Kaasuliedestä olen erityisen iloinen. Ja nyt se on eilisen jälkeen taas valmis kesään! Festat tulkoot!
Voi KIITOS tästä selonteosta! Aivan mieletön paikka teillä! Jos meillä joskus on omakotitalo, tiedän, mitä tahdon sen pihalle 🙂 Upea on ollut Pehtoorin puutarhakin, mutta hyvää tuli tilalle. Saako arvata, että idea La Festasta oli alunperin perheen rouvan? 😉
Ei ole tarvinnut katua rakennusprojektia. La Festa on kyllä olennainen osa elämänmenoamme, ehkä enemmän juhlaa ja lomaa kuin arkea, mutta lomatunnelmaan pääseekin vain piazzan yli kävelemällä.
Puutarha on nykyään varmasti vähintään yhtä hieno kuin ennen projektia… Nytkin uusi hieno havupenkki valmistunut.
… ja kumman idea? Kyllä me aika yhdessä haaveiltiin pienestä 😉 lisäsiivestä, sellaisesta ”salista” tähän L-malliin, ylimääräistä ”lokeroa” takaseinälle, mutta tuon kokonaisen piha/lisärakennuksen idea oli sitten minun. 🙂
Maailman kaunein ratkaisu ruokailuun, juhliin, illanistujaisiin. Todella kaunis ja suuri tila ei vie tunnelmalta piiruakaan pois. Intiimi.
Kiitos vain, Irma, kyllä se on hyvä tila. Osa kotia. Tärkeä paikka juhlalle – ja arjellekin.