Asioilla on tapana kasautua. Pienillä asioilla ja isoilla asioilla.
Tänään on ollut pienien asioiden purkupäivä töissä. Tenttikysymysten tekoa, tenttien tarkastamista, kirjeitä, palautteita, kehityskeskustelupapereiden täyttämistä, infon järjestelyä, kollegan diasarjan kommentointia, kurssikirjojen tilaamista, seminaariohjelmien päivitystä, nettisivujen päivitystä, kirjeenvaihtoa esitarkastajien kanssa, huomisen kokouksen esiteltävänä olevien asioiden valmistelua, … sälää, paljon sälää. Mutta eihän se tuollainen paljon rasita. Kasaantumaa on tullut purettua.
Illan vietimme Rauhalassa. On vuosikokouksia ja on vuosikokouksia. Piti oikein tarkistaa, mikä talo Rauhala on ollutkaan: sehän rakennettiin 1890-luvun alussa kun nahkatehtailija Karl Robert Åström, jonka hauta on muuten melkein isäni haudan naapuri”korttelissa”, kuoli. Karl Robertin leskelle Clementinelle piti rakentaa oma ”kartano”. Clementinen jälkeen Rauhalaa asui heidän poikansa Hemming Åström.
Hänen tyttärensä (vai sittenkin serkkunsa?) puolestaan rakennutti Kiikkusaareen piparkakkutalona tunnetun Oulun ensimmäisen lastentarhan, joka pari vuotta sitten tuhopoltettiin. Noihin tienoisiin liittyen olisi paljonkin tarinoita, niistä joskus jonkun sinne suunnalle suuntautuvan kuvausretken jälkeen lisää…