Käsittämättömän lämmin. Olisi ehkä kannattanut sittenkin mennä mäkeen, eikä hiihtämään. Minun ”automaattivoitelemattomat” tai pitopohjasukset tai voiteluvapaat tai whatever sukset ovatkaan, eivät olleet ihan parhaimmillaan reilusti plussakelillä. Noh olipahan vastusta – vastusta alamäessä ja myötätuulessakin. Noh, ei ihan sentään, mutta ei kyllä ollut mikään lentävä kelikään. Harvoin minulla on hiki, mutta tänään pari tuntisen hiihtolenkin jälkeen oli!
Auringossa + 15 C.
Mökkielämään on tänään kuulunut hyvää ruokaa: tryffelipastaa ja mökkipavlova. Ensimmäinen purkki (neljännes siitä) Laitilan uustuotetta ”tölklkivalkuaisia” tuli testattua pavlovaan. http://www.laitilankanatarha.fi/tuotteet/proegg-valkuainen Pavlovassa oli pieniä mökkivirityksiä: kenellä on mökillä ekstempore maizenaa ja valkoviinietikkaa?! No ei minulla ainakaan. Ajattelin että nou hätä, käytän kastikesuurustetta ja sitruunaa. No eiväthän ne ihan moitteetta toimineet korvikkeina, mutta valkuaiset vispautuivat erinomaisesti, tuli kiiltävä marenkimassa. Eikä maussa ollut vikaa. Leikkaamista ei voi väittää rapsakaksi. Mutta no problem – kehitellään. Uskon että tuo tuote tulee olemaan keittiössäni usein.
Marenkipohjan päälle levittelin sitruunarahkaa viriteltynä kermalla ja likööritilkalla. Ja sitten sitä pistaasihunajaa jota koko viikon on käytetty milloin missäkin yhteydessä.
Tämän viikon muutamista muistakin ruokajutuista voisin mainita. Parina päivänä alkuruokana olen tarjonnut poronvasanmaksaa ja (Pentikin) Karpalokonjakkihyytelöä. Vaikuttaa ja maistuu ihan gourmetilta, ja on tavattoman edullista. Eikä vaadi keittiössä puuhastelua.
Maanantaisella Ivalon reissulla törmäsimme S-amarketissa venäläisten ruokien hyllyyn: eipä sellaista ennen ole täällä päin nähty. Edullista ja vähän erikoista oli tarjolla. Majoneesia ja makrillia useampaakin merkkiä. Ja hapankaalta – yllättikö ketään? Kertoo siitä että venäläisiä turisteja ja mökkiläisiä on täällä nykyisin jo paljon.
Pari euroa maksava granaattiomenakastikepullo oli ostettava. Maistelimme broilerin ja lehtipihvin kanssa: ei ollenkaan huonoa. Päinvastoin, vähän kuin balsamicon ja (herukka)hyytelön välimuoto. Toinen uutuus, jota ei suinkaan ostettu S-marketista, vaan kukkakaupasta oli ruususuola. Ruohonjuuren sivuilla siitä lukee näin: ”Hienojakoinen, ruusunpunainen kristallisuola on terveellinen valinta! Ruususuola-kristallisuola louhitaan käsin Bolivian vuoristosta. Ensimmäisen luokan tasalaatuiset Ruususuolakimpaleet valikoidaan huolella ja työstetään käsityönä ja pilkotaan pienemmiksi, lopuksi huuhdotaan ja jauhetaan. Nimi Ruususuola, tulee punertavasta väristä, joka syntyy mm. mangaanista ja raudasta.” Sen sanotaan olevan ekologista ja reilusti tuotettua jne. Olemme nyt viikon maistelleet monessa yhteydessä, ja hyväksi havainneet.
Kukkakaupasta (Ivalon Taimituvassa kannattaa ehdottomasti käydä jos kylille satut) sitten myös kukkakimppu: ruskan värisiä galloja. Ihan mökin verhoihin sävytetyt.
Tänään jo olivat vähän rupsahtamassa.
Mutta eipä sillä väliä. Nyt jo keräillään kamppeita, aamulla loput pakataan, kotiin lähdetään. Ai niin, yksi maanantain shoppailukierroksen löytö. Itävaltalainen grüner veltliner Kamptal-viini; hienostuneelle maistuu minun suussani, mineraalinen, silti hedelmäinen. Oikein hyvä viini nyt lasissa. Hyvää viikonloppua! Pitkästä aikaa sen voi aloitella levänneenä. 😉
Täysin samaa mieltä tuosta itävaltalaisviinistä! Viime viikonloppuna tuli testattua.
Tämä ei taida ensimmäinen viini, josta olemme samaa mieltä. 😉