Hiihtoloma. Hiihtolomalla kuuluu hiihtää.
On myönnettävä, että aamulla en ollut mitenkään erityisen riemastuksissani ladulle lähdössä. Ajattelin, jotta äpöstämistähän se minulla kuitenkin on, varsinkin näin talven eka kerralla. Että on kylmä, kuuma, väsy tai lipsuu, pahimmassa tapauksessa noita kaikkia. Että pieni lumisade tekee hiihtämisestä ikävää, että olkapää ei kuitenkaan kestä. Ja mitä vielä! Olipa mukava hiihtää, sopivasti kampetta, ei väsyttänyt eikä lipsunut. Olkapäälle teki hyvää lykkiä.
Ja mikäs se on hiihdellessä kun on näin modernit monot!
Nämä oli vaan pakko ostaa kun kesällä kävin Limingassa iki-ihanassa Pivis-vanhantavarankaupassa. Kympin noista maksoin, ovat ihan sisustuselemetti meidän mökissä. Juuri tuollaiset minulla oli kansakoulussa, ja kouluunhan usein hiihdettiin.
(Minulla olisi ladulta ja päivän muista highlighteista kuvia, kännykameralla otettuja, mutten saa niitä tänne siirretyksi. Hmph! – ti klo 9.15 onnistuinpas!)
Puolenpäivän saunan jälkeen lähdimme Ivaloon. Edelleen nettiantenniasioiden parissa päivää vietetty, muitakin asioita, Ivalon Taimitupa on vekkuli kauppa. Kerron ja kuvailen tässä joku päivä ostoksiamme; siellä kun myydään paljon muutakin kuin kukkia.
Kävimme myös Ivalon isossa S-marketissa: siellä kun on valikoima hitusen parempi kuin tuossa meidän Kuukkelissa, joka kaikesta huolimatta mainostaa itseään ”Pohjois-Suomen suurimmaksi tavarataloksi”. Minun terveysviikkoani varten (heh!) kävimme hankkimassa yrttejä, jotka ovat esimerkiksi sellaisia, joita Kuukkelissa ei juuri tapaa.
Illansuussa pehtoori viimeisiä Laanilan muuttoapuja hoiteli, ja minä siivosin mökkiä. Ennenkin olen sanonut, että tämmöinen 65 neliötä on niin hyvä asumis- (ja erityisesti SIIVOUS)tilavuus. Pyykkiä ja muuta sellaista, jota ei tule hoidetuksi silloin kun on mökillä on seuraa. Kaksin ollessa näitä huoltotoimenpiteitä hyvä suoritella.
Ukraina, Krim, Venäjä — ? Kaukana kavala maailma.
Nyt tästä keittiön ikkunasta näyttää tuolta. On rauhallista.
Huomenna voi miettiä menisikö laskiaistiistain kunniaksi mäkeen, ehkä sittenkin ladulle kun kerran oli niin mieluista tänään, ja lukisiko arvosteltavana olevaa gradua vai sittenkin Arjen historian harkkoja, tekisikö ruoaksi siikaa vai sienikeittoa. Näin suuria asioita täällä Hangasojan varressa voi pohtia.