Huhtikuuko? Siltä ulkona tuntuu. Enpä muista ennen helmikuun vesisateisella lenkillä kastuneeni niin perusteellisesti kuin tänään aamupäivällä tein.
Mutta tekemisissä ei tunnu huhtikuun draivi, sillä on ihan liian paljon juttuja jotka ”pitäisi”, mutta joita ei ole tullut tehneeksi. Pojan kanssa sentään suunniteltu tämän tulevaisuutta, ja olivat sitten kihlauttunsa kanssa tuossa syömässäkin. Tulin tehneeksi niin paljon ruokaa, ettei tarvinne enää kuin lämmitellä tämän päivän safkoja ennen hiihtolomalle lähtöä.
Pitkästä aikaa pöydässä tuo Susannan katkarapu-salaatti. Sen ohje on Riemusta ruoanlaittoon -keittokirjassa (s. 25). Tämä on muuten ehdottoman hyvä ruoka jos sinulla on meno nyyttäreille tai piknikille. Hyvin tykätty ruoka. Buffet-pöydässä erinomainen, patonkia tai paahtoleipää oheen. Hyvää on tuo ruusu-kaali-pekoni-herkkukin, jonka päälle nuoripari ei oikein ymmärtänyt (kaaliruoat eivät ole oikein in) joten minulle jäi eväsruokaa yllin kyllin.
Mökille lähdöstä puheenollen: sinne onkin jo kova ikävä. Ehkä jopa hiihtämistä vähän kaipaan, rinteeseen sitäkin enemmän. Ja vain oloa. Ja pitkiä yöunia.
Osoituksena ja todisteena siitä, ettei ole ollut kovin säkenöivä päivä tänään on, että etsin vanhoista kuvakansioista kuvia Olympoksesta. Olen siellä ollut minäkin, en olympialaisissa, mutta Olympoksessa. Ja oikein matkanjohtajana: historian laitoksen Kreikan ekskursio 1. – 14.8.1982. Urheilullista on… 😉 [eikä mitään itsekritiikkiä kun tämmöisiä julkaisen!]
Näitä talvikisoja tuli kyllä seurattua yllävänkin paljon: sijaistoiminnan kaipuuta? Heh, tiedä häntä.
Ja näiden olympialaisten päätöspäivänä vielä kerran Hubertus. Youtubessa on hänen suorituksensa http://youtu.be/ZQdNPYwK4-U Sotshissa.