Kalkkiviivoilla dopingin voimin

Kalkkiviivoilla ollaan; helmikuu alkaa olla selätetty (tämän kuukauden ja duunien jälkeen pelkkää helppoutta tiedossa 😉 ), loma aluillaan!

Piti mennä kävellen töihin tänään; keksinkö edes kunnollista tekosyytä autolla menemiselle? En keksinyt, en. Lisäksi aamujumppa joka romahtaneen, ahtaan olkapään kuntoutuksen aikana pitäisi tehdä, jäi väliin, ja eväätkin palasin autotallin ovelta takaisin sisälle tekemään, muistin vasta siellä, onneksi edes siellä; eihän nyt ilman eväitä duuniin. Ja niinpä  volkkariini vallan, suhteellisen myöhään, istahdin ja muutaman minuutin duunimatkan kustannuspaikalle hurautin.

Heti kun ei ole tolkuttomasti touhua, niin alkaa lerppuilemaan. Tein kaikkea pientä, keräilin luettavaa tulevalle viikolle, tentitkin vastoin tapojani jätin tarkastamatta. Alan oppia? Pari sovittua ja sopimatonta (heh!) meetinkiä ja sitten tiedottamista: sekä tekemässä että kuuntelemassa. Tällä yliopiston kriisivaiheella on minulle ehkä enemmänkin vaikutuksia kuin ensin osasin ajatellakkaan. Tulette vielä kuulemaan!

Kalkkiviivoilla lukee otsikossa – eikös lähtöalueellakin ole kalkkiviivat? Lähdössä ollaan; pitäisi pakkailla. Lämpimästä kylmään? Tai ainakin merkillisestä helmikuusta Lapin talveen. Ah, onnea. 

Tämän sään puolesta erikoisen helmikuun jälkeen erikoista on myös se, että mökille lähdössä en hillittömästi odota pitkiä, [kuutamosta huolimatta] levollisia yöunia. Miksenkö? Koskapa univajetta ei tavallisiin sydäntalviin verrattuna ole. Noh? Melatoniinin voimin viime yönäkin nukuin seitsemän tuntia ihan heittämällä. Melarest 1 mg takaa minulle täyden kuun tulosta ja lievästä ylikierrosvaiheesta (sitä aiheuttamassa vaikka nyt vaikka tohtoriseminaari tai keskustelu etelän kollegan kanssa) huolimatta levollisia unia. Kiitos Koivu ja systeri suosituksesta, melatoniini rulettaa!

Mutta tiedättekös, mihin melatoniini ei auta? Se ei auta seikkailullisiin uniin, eikä paljoon puhumiseen. Minulla on täyden kuun aikaan myös poikkeuksellisen vauhdikas unimaailma ja poikkeuksellisen puheliaat päivät, eikä melatoniini näitä juttuja ollenkaan tasaannuta. Harmi! Harmi, sanon minä. Mutta yöunien yhtäjaksoisuuteen ja pituuteen se vaikuttaa: nukun paremmin. Nukku-Matista on tullut minun kaverini. Ei tarvitse yökausia yölamppuja sytytellä ja sammutella.