Sunnuntai on ruokapäivä. Usein enemmän kuin muut päivät. Sunnuntai on ulkoilupäivä. Usein enemmän kuin muut päivät. Niin tänäänkin. Tähän mennessä ei ole paljon muuta ehtinyt kuin ruoan ja ulkoilun parissa päivää viettää. No hyvä on aamupäivä kotitöitä ja vähän lukemista.
Kannatti ulkoilla kunnolla reippaasta lumipyrystä, -sateesta, -tuiskusta, -nuoskasta huolimatta, sillä iltapäivällä oli aika brunssille. Chez Jouni Törmänen on ollut pari viikkoa Oulussa jokavuotisella Puistola-vierailullaan, ja tällä kertaa emme menneetkään illalliselle, vaan vasta brunssille tänään. On brunsseja ja on brunsseja. Tämä oli sieltä paremmasta päästä, sieltä huipulta.
Olimme ystävien kanssa, mikä edesauttoi viihtymistä, iloa. Olin taas päättänyt jättää järkkärin kotiin, ja taas tupisin moista päätöstäni, mutta toisaalta voin todeta, että vaikka kuvat ovat vain kännyllä otettuja, makunautintoja heikkolaatuinen kuvaaminen ei vähentänyt.
Sitä paitsi siellä oli erinomaisen hyvä tunnelma. Tuli mieleen seitsemän (!!!) vuoden takainen Milanon reissun yksi Breran alueen pieni ristorante, jossa kävimme lounaalla. Se ei ollut ollenkaan niin hieno miljöö kuin tänään Puistolassa, mutta hyvä tunnelma, ja siihen tänään Puistolan brunssilla päästiin. Eikä vähäisin syy ollut triolla joka soitti hyväntuulista lounasmusiikkia. Pieni juhlahetki helmikuun sunnuntaissa on eletty.
Punajuuririsotto oli erityisesti mieleeni, ja kyllä, kyllä siellä on piparimuruja! Ja oli hyvää! Perfetto!
Chez Jouni oli käynyt Viskaalissa tekemässä lammasmakkaraa… yrttejä, valkosipulia, makua…
Ja metsäkauriin sisäfile oli mustatryffeli-perunamuusin kanssa jotensakin täydellistä.
Brunssi? Niinpä niin. Eikö teillä tällaista brunssia nautita?
Kuten sanottu meidän brunssi on yleensä enempikin
”puurua ja tuoremehua, sitte pulla kahavin kans – jos on. Pullaa siis.” 🙂
Milanon reissusta tuli kaksi asiaa mieleen: siellä minulla oli mukana joululahjaksi saamani Canon 350 D EOS, uusi, ensimmäinen digijärkkärini – olin niin kuvaajaa, niin kuvaajaa. (ehkä kannattaa käydä katsomassa muutama otokseni ( http://www.satokangas.fi/Matka/Milano/Milano_2.htm ) Sikäli lohdullista, että olen edes vähän jotain noiden kuvien ottamisen jälkeen oppinut, olenhan? 🙂
Ja sitten toiseksi: ihan hirmuinen Italia-ikävä ollut viikon.
(Näetkö kuvassa tuon valon, tunnetko lämmön? Ristoranten tuoksu… ?
Klikkaamalla suurenee)
