Eilen illalla kymmenen kieppeissä kirjoitin tällaisen ”muistiinpanon”:
Kummallinen ilta.
On satanut lunta. Pakastuu.
Olen silittänyt.
Lukenut ja arvioinut kertakaikkisen kiinnostamatonta gradua.
Puhellut äidin kanssa puhelimessa pitkän tovin.
Etsinyt kadoksissa olevaa kirjaa. Kahtakin.
Pari, kolme – kuusitoista! kertaa yrittänyt kirjoittaa blogiin ”päivän sanan”, mutta webbihotellini, jossa Tuulestatemmattu majailee, on ollut koko illan remontissa tai peräti kaatunut, joten ei mahdollisuutta päivityksiin.
Niinpä illan ”koneellaistumiskiintiöstä” liikeni aikaa kuvien muokkailulle.
Ja nyt tässä perjantaiaamussa lupaan pyhästi – jos internetti vain suo – että ette tänään, tai ihan lähiaikoinakaan, enää joudu näkemään kuvia tuosta tai muistakaan vanhoista herätyskelloista. Muista kelloista ehkä sitten sitäkin enemmän… 🙂
Jospa viikonloppuna näkyisi sinistä taivastakin – voisi kuvata vaikka sitä. Mieluusti näkisin ja kuvaisin.
Korvissa kilisee ja silmissä pyörii 😀 Jotain hauskaakin saa joskus tehdä. Kolmas kello on niin kuninkaallinen, oikein kruunu päässä. Meillä muuten löytyy Bob’s viiniä!
Hih, enpäs tuota kolmannen kellon kruunua itse hoksannutkaan, mutta sellainenhan se on! Herätyskello on kyllä kiva noihin kuvanmuokkauskokeiluihin; sellaista pärinää ja unenomaisuutta noihin kuviin sitten sainkin – paljolti vahingossa. 😉
Bob´s wine? Punaista vai valkoista? Pitäisi päästä maistamaan. Teillä on nyt sitten Lindemans´n lisäksi toinen ”talon viini”? 🙂