Yksi opiskelija kertoi, että hänen kaverinsa on Helsingissä Aalto-yliopistossa, eikä ollut uskonut kun tämä meidän opiskelija oli sanonut, että meillä saa mennä melkein kaikkien opejen ja proffien luo melkein milloin vaan, ja että henkilökunta sanoo opiskelijoille käytävillä ”terve” ja opettajat voivat joskus olla kahvipöydässäkin opiskelijoiden kanssa.
Tänään tein selvitystä meidän opiskelijoista; heidän opintosuorituksistaan, läpäisykertomistaan, valmistumisajoistaan ja vertailu paljasti, että Aalto-yliopistossa on näissä kaikissa suhteissa paremmat keskiarvot.
Pitäisiköhän meidänkin ruveta vähän tylymmiksi?
Tiedän minä kyllä, että ei meidänkään yliopistossa kaikki professorit vastaa opiskelijoiden sähköposteihin ja että opiskelijat saattavat joutua odottamaan arvosanoja opinnäytteistään ja tenteistään pari-kolme kuukauttakin.
Onhan niitä monia yksikköjä, laitoksia, tieteenaloja, joiden tutkijat julkaisevat vuosittain pari, kolme, neljä referee -artikkelia arvostetuissa kansainvälisissä julkaisuissa.
Pitäisiköhän meidänkin priorisoida asiat uudella tavalla ja katsoa, millä perusteella ja millä kertoimilla sitä rahoitusta opinahjollemme oikein tulee?
Yleinen mutuhan on se, että humanistit vain elämäntapaopiskelevat ja kaikkea pientä puuhastelevat, ”kirjoituspöytätiedettä” tekevät… Silti isoin rahoitusvaje ja ulkopuolisen rahoituksen tarve on luonnontieteillä ja lääkiksellä.
Jos paljon julkisuutta saaneen OKM:n työryhmämuistion (2013:14 ”Tulevaisuuden lukio. Valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijako”) mukaan ryhdytään suomalaista koulujärjestelmää muuttamaan siten, että lukioissa ei enää ole pakko lukea yhteiskuntaoppia eikä historiaa, niin olen hyvin ihmeissäni, huolissani ja varsin valmis luovuttamaan. Varsinkin kun ko. muistiossa todetaan nimenomaisesti
Koulutuksen tulisi tukea jatkossakin opiskelijoiden kasvamista hyviksi, tasapainoisiksi ja
sivistyneiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi. Opiskelijoiden tasapainoisen kehityksen
tukeminen on lähtökohta tulevalle menestymiselle elämänuralla. Yhteiskunnan kehitys
edellyttää lukuisia yhteiskunnallisia tietoja ja taitoja sekä aktiivista kykyä ja halua vaikut-
taa ja osallistua lähiyhteisön ja koko yhteiskunnan kehittämiseen. Tulevaisuus edellyttää
myös valmiuksia pohtia ja ratkaista eettisiä ja moraalisia kysymyksiä. *
* http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2013/liitteet/tr14.pdf?lang=fi sivut 29 – 30
Hyvät on tavoitteet, mutta esitys tehdä historiasta ja yhteiskuntaopista täysin vapaaehtoista, ei ehkä edesauta nuorison kasvamista sivistyneiksi.
Viime viikolla tuota muistiota lueskelin, olin jo tuohtumassa, kirjoittamassa jotain jonnekin (Koivun kanssa tästä vähän tuolla yhden postaukseni kommenteissa jo keskustelimmekin KLIKS), mutta totesin, että monet minua sujuvasanaisemmat ovat tästä jo kirjoittaneet paljon. Ks. esim. Petri Laukan oivallinen kolumni Kalevassa. Siinä hän kirjoittaa mm. näin:
Ilman vankkaa pohjasivistystä lahjakkaimmankaan on vaikea hahmottaa asioiden välisiä suhteita.
Kysymys on lopulta isoista asioista, sivistysperinteestä. Sitä nämä opetuksen uudistustyöryhmät eivät palaveripuuskissaan taida ymmärtää.
Menneisyys ei ole oppiaineena pelkästään selluloosan makuista ajanhukkaa. Historiantaju on demokratian perusta,
koska sen avulla oman perheen, suvun ja kansakunnan kehitys asettuu laajempaan mittakaavaan.
Tällaisissa svääreissä sitten tänään on oltu.
Lisää lukkokuvia ja paljon painavaa asiaa, kiitos! Siitä olen varma, että tylyksi ei kannata alkaa 🙂
Kommentointipalkintoni on muuten osoittautunut oikein mainioksi kapistukseksi. Kiitos siitäkin! Monta kertaa olen sen jo puistoreissuille lähtiessäni taskuun sujauttanut.
Tylyttämisen ja tylyksi opetteluun taitaisi tosiaan mennä turhaa aikaa ja resursseja. On koetettava etsiä muita ratkaisuja tulosten parantamiseen.
Itselläni on samanalainen kuin sinunkin palkintosi, ja hyväksi olen havainnut. Monessa yhteydessä erinomainen.