Showing: 1 - 20 of 366 RESULTS
Lappi Niitä näitä Valokuvaus

Keskellä kirkasta kaamosta

 

Nyt en saanut kyllä kuviin sitä kirkkautta joka tunturissa on!

Taivas purppurainen keskipäivällä. Ihan tyventä. ja vain puolenkymmentä pakkasastetta.

Saariselän keskustasta (latujen/patikkareittien lähtöpaikasta) lähtee uusi parin kilometrin mittainen talvikävelyreitti. Sen varrelta seuraavat kuvat.

Mikä kaamos--3

Mikä kaamos--4

Mikä kaamos--5

Mikä kaamos--6

Mikä kaamos--7

Mikä kaamos--8

Siellä oli meidän voimapuun sisaruskin.

Mikä kaamos--9

Möikille palatessa kuu jo korkealla.

Mikä kaamos--10

Eilen illalla tyttären kanssa aloitettu (maapallo)palapeli on vienyt (turhankin) paljon aikaa. Myöhään yöhön eilen sitä kasattiin, ja nyt näyttää, että saamme (tyär saa) valmiiksi ennen kuin lähdemme kylille syömään. Lumi-ravintolaan on pöytäväraus. Lapsi joka ei sitten uudenvuodenvaihteeksi Ouluun lähtenytkään vaikka sellainenkin optio oli, sanoi, että sitten mennään vielä jonnekin baariin ”yhille”.  Saatammepa mennäkin.

Mikä kaamos--14

Oikein hyvää uutta vuotta kaikille!

Happy New Year

Lappi Liikkuminen Niitä näitä

Hämäränhyssyssä ladulla

Aamuladulla

Aamuladulle ehdin tänään. Täällähän aamu(kin) on suhteellinen käsite. 😉 Puolikymmeneltä olin Savottakahvilan nurkalla valmiina ladulle. Laanilaan on tehty uusi hieno alikulku hiihtäjiä varten, mutta enpä mennyt siitä vaan ohi, Prospektorin ladulle.

Aamuladulla-2

Aamuladulla-4

Aamuhämärissä on hienoa hiihdellä, omaan tahtiin, kuvailla välillä. Tykkyä on täällä kovasti, ihan talven ihmemaa. Tänään pakkasta ollut alle kymmenen astetta. Oiva keli ulkoilla. Sitä sitten tein monta tuntia. Niin kuin eilenkin. Hiihtäninen on tuntunut mukavalle. Pehtoori on puuhastellut pihapiirissä ja tepastellut pikkuteitä kylille tai kyliltä mökille. Tyär on melkein joka päivä käynyt salilla; tosin tänään piti pyjamapäivän. Käytti sen työnhakuhommissa; hakemuksia duunasi useampaankin paikkaan. Minä en koneelta luentodioja aukaissutkaan. Ajattelin, että ehdinhän minä. Ensi vuonna. Silloin on pakko. 😛

Aamuladulla-3

Lumitöitäkin oli tänään tehtävänä; yöllä oli satanut, päivälläkin vähän kevyttä pakkaslunta. Kauppareissulla vahvistui käsitys siitä, että japanilaiset ovat löytäneet Saariselän. Partioaitan tuttu myyjä sanoi, että vuodenvaihteessa täällä olevien turistien suhde on 60 – 40 ulkomaalaisia – suomalaisia.

Ja kyllä täällä kelpaa kaikkien olla. Eiliseltä iltapäivän hiihtolenkiltä muutama sinisen hetken kuva.

Ladulla

Ladulla-2

Ladulla-3

 Hiljaista, pehmeää, kaunista, sinistä, kaukana kavala maailma. liikkumisen iloa, yhdessä syöden, yksinkertaista, hyvää, nyt lempeä raukeus. Siitä on vuoden viimeinen tiistai tehty.

Lappi Niitä näitä Ruoka ja viini Valokuvaus

Pakkasessa

Eilen illalla revontulia oli vähän, niitä kymmenen jälkeen iltasella koetin kuvailla, vaatimattomia olivat … siinä odotellessa taivaantulien näkymistä kuvailin puita, kauniita, pakkasen kuorruttamia puita, mökin pihapiirissä.

Tyärkin tuli välillä kaveriksi pihalle pomppimaan – kylmää loitolla pitääkseen hyppi ja heilui. 😉 Ihan älyttömän järkevän näköistä: toinen kulkee puiden juurilla, kamera vaivaiskoivuissa kiinni, jalusta ja lamppu apuna ja toinen hyppii ja pomppii mökkipihassa tähyillen taivaalle.

Pakkanen-8

Pakkanen-3-2

Pakkanen-9

Pakkanen-5

Alkuillasta oli katseltu Netflixiltä sarjaa nimeltä House of Cards. Esikoinen on siihen koukuttunut, ja vetäisi sitten meidätkin mukaansa. Nyt on sitten minunkin, telkkaria katsomattoman, varmaan kotiin Netflix laitettava. 😉

Puolilta öin telkkari kiinni ja kirjat sivuun! JA TÄNÄ AAMUNA HERÄTTIIN KYMMENELTÄ!! KYMMENELTÄ. Minä en koskaan nuku niin kauan. En vaikka olisi oltu juhlissa tai meillä ollut vieraita myöhään yöhön. En vaikka olisin sairas tai vaikka mikä. Mutta tänään nukuin. Jos on ollut päivät ihan sekaisin, niin nyt on vuorokaudenajatkin!

Pakkasen ollessa ”vain” noin -15 C ulkoilimme ja urheilimme kukin tahoillamme, tavallamme.

Safkaksi tein punikkitatticrepsejä ja fetasalaattia, jälkkäriksikin lettuja ja lisäksi hilloja ja pistaasitahna-jukurtticremeä. Olisiko siinä vaikka vinkki uudenvuodenaaton illanistujaisten menuksi? Punikkitattitäytteen voi tietty vaihtaa mieleisekseen. Yksi variaatio ja hyvä crepes-ohje täällä. Siellä on ohje myös hilloffeeseen. Suosittelen.

Ja uudenvuodenherkkuja voivat olla lapaksetkin? Lappilaisista tapaksista tein viime vuonna pitkän postauksen; olisiko niistä joku hyvä?

Pakkanen-6-2

Sitten lauantaina löysimme Saariselän Alkosta tällaisen mukavan uuden tuttavuuden. Eteläitalialainen Pipoli, joka on tehty vähemmän tunnetusta Aglianico-rypäleestä, on miellyttävä, pehmeä, olematta mitäänsanomaton. Siitä maistuu lämpö, se on hedelmäinen, ryhdikäs ja kaiken kaikkiaan hyvä 12 euron viini.

Pakkanen-7

Lappi Valokuvaus

Sinisiä hetkiä tunturissa

Sinisiä hetkiä_

 Sinisiä hetkiä, pakkasta, lunta, kauniimpaa kuin koskaan – tai noh, ainakin siltä taas tuntuu. Hyvää ruokaa, rantasauna, pitkiä yöunia ilman painajaisia. Kävelyä tunturin reunalla ja Hangasojan varrella. Rakkainta seuraa (vain pari puuttuu), glögin tuoksua ja takkatulen loimua. Kirjoja, lautapelejä ja käsitöitä.

Ensi vuoden joulukorttikuvat otettu. Todellakin, vaikka koko joulukalenterin kuvat!

Sinisiä hetkiä_-7

Sinisiä hetkiä_-6

Aurinko ei nouse, eikä laske. Eilen puolelta päivin Kaunispään huipulta etelään näkyi kuitenkin auringon halo. (Ai niin, kaikki kuvat kannattaa klikata isommiksi)

Sinisiä hetkiä_-5

Sinisiä hetkiä_-3

Sinisiä hetkiä_-2

Kuvissa näkyy usva, joka peittää koko Saariselän kylän. Mietittiin ensin, että ”alavilla mailla hallanvaara”, mutta sumupatja olikin Iisakkapäällä olleiden lumetuskoneiden aikaansaamaa…

Sinisiä hetkiä_-13

Sinisiä hetkiä_-14

Sinisiä hetkiä_-15

”Yleisön pyynnöstä” = Pehtoorin ja Tyttären kannustuksesta lähettelin revontulikuvia ja näitä muita Ursan taivaanvahti -sivustolle ja Ylen sääkuviin. Yllätyin, että revontuliotokseni rankanttiin (IV/V) vallan hyvin, mutta nuo halot eivät saaneet kuin I/V. Eilen illalla ei tähtikirkkaasta taivaasta huolimatta mitään reposia näkynyt.

Tänään on ollut pilvessä, ja pakkasta.

Aika vastikään palasimme ”brunssilta”. Tästähän on ollut puhetta, että tällä brunssikin on hyvin suhteellinen käsite. Laanilan Kievarissa taas kerran.

Sinisiä hetkiä_-9

Sinisiä hetkiä_-11

Sinisiä hetkiä_-2-4

Ja nyt?

Kertosäe: ”Sinisiä hetkiä, pakkasta, lunta, kauniimpaa kuin koskaan – tai noh, ainakin siltä taas tuntuu. Hyvää ruokaa, rantasauna, pitkiä yöunia ilman painajaisia. Kävelyä tunturin reunalla ja Hangasojan varrella. Rakkainta seuraa (vain pari puuttuu), glögin tuoksua ja takkatulen loimua. Kirjoja, lautapelejä ja käsitöitä.”

Lappi Valokuvaus

Aurinkotuuli Myötätuulessa

Revontulet. Niitä me – tyär erityisesti – odotimme eilen näkevämme. Ajateltiin että kirkas taivas, pakkanen, vuodenaika ja valosaasteeton mökkimaisema voisivat olla otollisia niille.

Auroras now -sivuilla piipahdeltiin pitkin iltaa.

Pelattiin Othelloa, – hävisinkö pelin toisensa perään? – Jep, jep.

Ja kymmenen jälkeen mökkipihalla taivas reposten valaisemana!

Kirkkaaita, aktiivisia säteitä, harsoa ja loimua.

Olin jo tulomatkalla surffaillut nettisaiteilla hakusanoilla ”revontulien kuvaaminen” ja löytyyhän noita ohjeita.

Paljolti näillä ohjeilla:

laajakulma (f 2,8), manuaalisäätö, valotusaika 8 – 20 sek, jalusta tietysti, iso 1600

Klikkaa isommiksi

26_12

26_12-3

26_12-4

26_12-6

 Kansanperinteen mukaan revontulia kutsutaan täällä myös ”pohjanpaloksi”.

26_12-8

26_12-11

Pakkanen laski lähelle 20 astetta, ja kun ei tuullut niin toki tarkenimme reilun puoli tuntia noita ihailla.

26_12

Kuvia nettiin laittaessa (tyttären meksikolaiset kaverit olivat aika vaikuttuneita) vierähti liki puolille öin. Lomahan se.

Tänään, aamun tuikeassa pakkasessa, lumilinko ei käynnistynyt, joten teimme lumityöt kolmistaan ”luomuna”. Kelpo liikuntaa.

1

Eikä yli 20 asteen pakkasessa palellut. 😉

Ladulle ei silti vielä tullut lähdetyksi.

1-3

Iltapäivän aluksi lähdimme kylille, kauppaan, ja Kaunispäälle.

Ja kyllä täällä on kaunista päivisinkin.

Kaunispäällä

1-2

Lisää Kaunispäällä otettuja päiväkuvia säästelen huomiseksi.

Lappi Niitä näitä

Lämpimästä kylmään

Kotipihalla kilometritolppa näyttää matkan Roomaan ja mökille. Tapaninpäivän ajelun matka nuo 480 km, ei siis Roomaan.

26_12-15

Paljon oli liikennettä. Matka tuntui pitkältä, – ehkä siksikin, että olin niin odottanut pääsyä tänne. Elo-syyskuun vaihteessa olen ollut viimeksi. Ihan kuin en olisi enää malttanut muutamaa tuntia odottaa.

Matkalla nähtiin aurinkokin, puolelta päivin se oli yhtä korkealla kuin juhannuksena puolilta öin. Haloakin taisi olla, mutta vauhdista kännykameralla ei paljon tallenneltu…

26_12-11

Rieskapaikassa kahvilla, Sodankylässä kaupassa, ja iltapäivällä lumisella Hangasojalla. Koskaan ennen ei mökin edessä oleva koivu ole taipunut tykystä, lumesta, pakkasesta.

26_12-14

Kovin kylmähän täällä, vähän turhan kylmä. Mutta mökissä on lämmintä.

26_12-12

Ja seuraakin meillä on. Nuoripari ei päässyt, työt odottavat maanantaina.

26_12-13

Mutta tytär on.

Matkalla ja täällä on todennut useampaan kertaan, että maailmanlaidalla ollaan. Maiseman vaihdos viiden miljoonan asukkaan Meksikon Monterreystä Suomen Lappiin ei merkitse vain 50 asteen lämpötilaeroa.

Vanhemmuus

Joulupäivän rauhassa

WP_20141224_14_37_20_Pro

 

Jouluyö, juhlayö,— Jussi Bjöklingin ”O Helga Natt” jäi radiosta tänä jouluna kuulematta. Onhan youtube, nyt soi neljättä kertaa peräkkäin. Se on minulle se The Joululaulu.

Joulukuusi

Lenkkipolun joulukuusi.

Ja horisontissa aurinko. On se. Harvoin kävellessä tulee mieleen, että lepään, levähdän, – – tänään niin tein. Aamun – 20 asteesta puoleenpäivään mennessä lähelle kymmentä noussut lämpötila ei ollutkaan kylmä, ei palellut. Valkea, kaunis, kaunis joulu on tuntunut hyvälle. Kiertäen, kaartaen rantoja, metsäpolkuja puolitoista tuntia toi hyvän mielen, punaiset posket ja luvan taas syödä.

25-3

25-4

Joulupäivän illassa tuntuu, että eilisestäkin on jo kauan …

Joulukuusi-2

Näinä hetkinä, tässä joulussa, kun olimme neljästään, nuoret puurolla, joulurauhanjulistusta kuunnellessa, keittiössä kynttilänvalossa radion ääressä, ruokia tehdessä, Pyhän Luukkaan kappelissa ”Sininen hetki” aattohartaudessa, haudalla, illalla Miniän tullessa mukaan joulunviettoomme, joulupöydässä istuessa, mietin menneitä, tulevia. Tavallistakin enemmän. Ja olin tavallista levollisempi. Vaikka ehkä ei olisi syytä.

Joulukuusi-3

Joulukuusi-4

Joulukuusi-5

Joulukuusi-6

Joulurauhaa joka tapauksessa. Se jatkukoon.

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

Joulukalenterin ”bonusluukku”: Downtonin joulu… olkaapas hyvä!

http://vimeo.com/115023404

Niitä näitä

Joulutervehdyksiä

Tänään on ollut aikaa käydä viemässä joulutervehdyksiä, käydä tapaamassa vanhuksia. Aamulla käveltiin Pehtoorin kanssa anoppilaan – tai siis heidän ”sijaisasuntoonsa” – aamukahville ja joulupullalle. Sinisessä hetkessä, jo pitenevässä päivässä, tyvenessä pikkupakkasessa, lumisia pikkuteitä pitkin oli mukava kävellä. Tytär tuli autollaan ja toi kukka- ja ruokakorit tullessaan.  Iltapäivällä sitten Caritakseen äidin luo. Ennen, välissä ja jälkeen ruokapuuhia. Lussukka päivä.

Joulutervehdyksiä-7

Kaikki saamamme joulukortit kävin läpi, mukava niitä on saada, lähettääkin omia. Enkä koskaan jaksa lakata ihmettelemästä niitä (sisareni etunenässä), jotka jaksavat, osaavat vuosi toisensa jälkeen itse värkätä, askarrella, kymmeniä kortteja… Muutamia muitakin ihan erityisen ilahduttavia, hauskoja, muistoja tuovia kortteja. Ja kaikki ihania, kiitos kaikille korteista!

Ja kukista. Ihan hurjan ihania kukkatervehdyksiä tänä vuonna on saatu.

Joulutervehdyksiä-4

Joulutervehdyksiä-5

Joulutervehdyksiä-6

Nyt on aamupuuropöytäkin jo katettu.
Joulu voi tulla. Oikeastaan on jo alkanut.

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

JOULUKALENTERI

23

Joulutervehdyksiä

Ruoka ja viini

Viimehetken jouluherkkuasiaa

Eihän näistä nyt enää joulupöydän vinkeiksi taida olla, mutta onhan noita pyhiä tulossa vaikka ja kuinka …

Nyt kun kaupoissa on hyvin saatavilla erinomaista kalkkunaa, niin kannattaa tehdä – vaikka uudenvuoden juhlaan? – vitello tonnatoa. Italiassahan, tai siis ”oikeesti” se tehdään vasikasta, mutta tässä ohjeessa se tehdäänkin kalkkunasta. Minulla oli iso kahden ja puolen kilon valmiiksi suolattu ”juhlafile”-rulla, jonka lauantaina paistoin paistipussissa 200-asteessa niin kauan, että mittari näytti sisälämpötilaksi yli 80 astetta. Jäähdytin kunnolla. Ja illalla tein soosin, ja sen jälkeen kokosin ruoan. Eihän siitä saa kauniinnäköistä ei niin millään, mutta hyvää se oli. Tuosta annoksesta riitti meille viidelle eilen ja sitten vielä nuorille koteihinsa dogibagit ja meillekin tälle päivälle safka. Ohessa tarjosin munakoiso-tomaattivuokaa, riisiä, salaattia, jossa oli paljon tomaattia ja pähkinöitä.

Vitello tonnato – kalkkunasta

1 paistovalmis kalkkunapaisti tai kalkkunafilettä
1 purkki tonnikalaa öljyssä
1½ dl majoneesia
4 rkl kapriksia
4–5 anjovisfilettä
oliiviöljyä/kermaa
puolen sitruunan mehu
suolaa, mustapippuria
parmesan/grano padano -viipaleita

Jouluherkkuja-4

Paista kalkkunarulla tai file uunissa paistopussissa kypsäksi. Jäähdytä (vaikka yön yli). Sekoita tehosekoittimessa tonnikala, majoneesi, puolet kapriksista ja anjovisfileet. Purista puolikkaan sitruunan mehu kastikkeeseen. Notkista kastiketta vedellä, öljyllä tai kermalla. Levitä astian pohjalle kastiketta ja sitten ohueksi viipaleiksi leikattua kalkkunaa, viipaleiden päälle suolaa ja pippuria, ja taas kastiketta jne. Lopuksi päälle loput kaprikset ja juustolastut. Anna makujen  tasaantua  vaikka seuraavaan päivään.

Ja sitten jälkiruoaksi oli eilen piparkakkurahkaa.

1 prk sitruunarahkaa
1 prk vaniljaproteiinirahkaa
1 dl vispikermaa
½ dl sokeria
1 tl vaniljasokeria

Vispaa ainekset, murustele mieluinen määrä pipareita vaahtoon ja annostele laseihin.

Jouluherkkuja-3
Jouluherkkuja-5

 

Ja tässä tulee harjoitusversio joulupavlovasta. Ihan tavallinen pavlova-pohja vaikka Valion ohjeen mukaan, sitten siihen maustettu kermavaahto päälle. Hedelmiä, marjoja mieltymysten mukaan, mutta jouluisen siitä tekevät taatelit (joita minulla ei vielä tuossa harjoitusversiossa ollut) ja rommiluumut.

Kuukausi sitten laitoin pussillisen luumuja lasipurkkiin, keittelin desin vettä ja sulattelin siihen desin sokeria. Sokeriliemeen sitten pari desiä Sailor Jerry -rommia, jota kesältä oli jäänyt mansikoiden marinoinnista. Ja liemi luumujen päälle. Pari kertaa olen luumuja hämmennellyt…

Jouluherkkuja-8

Ja niitä sitten siis pavlovan päälle. Ne ovat varmasti hyviä myös vaniljajäätelön kanssa, eikös voisikin olla?

Jouluherkkuja-6

Jouluherkkuja-7

Eilen leivon ensimmäisen leipomuksen ”Kinuskikissan helpot suosikit” -kirjasta. Puolukka-kookospiirakka. Pieni palanen puokkiin jo Pehtoorin kanssa syötiin äsken jälkkäriksi. Ihanan ”tiviä” oli tuo. Sellaista vähän lasehtinutta, vähän piparkakkutaikinan makuista, kerrassaan hyvää. Ohjeessa kehotettiin tarjoamaan kermavaahdon kanssa, varmasti niin teenkin sitten kun sitä oikein tarjolle, en vain maistiaisiksi, laitan.

Puolukka-kookospiirakka

200 g voita
2½ dl fariinisokeria
2 munaa
5 dl vehnäjauhoja
2 dl kookoshiutaleita
2 tl leivinjauhetta
2 tl kardemummaa
200 g kermaviiliä (minulla ei ollut, laitoin rasvatonta, maustamatonta jukurttia, hyvin toimi)
4½ dl puolukoita

Vatkaa voi ja sokeri vaahdoksi, ja lisää munat yksitellen.
Yhdistä kuivat aineet, ja slisää taikinaan vuorotellen kermaviilin/jukurtin kanssa. Sekoita lopuksi joukkoon puolukat, mutta säästä ½ dl taikinan päälle.
Levitä voideltuun vuokaan, ripottele loput puolukat pinnalle.
Paista 200-asteisessa uunissa 35 minuuttia. Suojaa pinta jos alkaa tummua liikaa.

Jouluherkkuja-9

Jouluherkkuja-10

Näihin makeisiin kuviin ja tunnelmiin… nyt lähden jo kattamaan joulupöytää, joten leppoisia tuokioita toivottelen teille muillekin joulupuuhien parissa.

Tuosta puolukkapiirakasta ja joulukalenteri-kuvasta minulle tuli merkillinen assosiaatio LASTEN Rosvolauluun…

Milloinhan Valvira, Evira, kristillisdemokraatit, kieltävät tämän? Kaneli on pääkaupunkiseudun päiväkotilasten joulupuurosta jo kielletty, Ranskassa ei enää saa tehdä jouluseimiä yleisille paikoille, … Tästä huolimatta … Nyt hiljaa, hiljaa hiivitään näin Kardemumman yössä…

Taidan kyllä laittaa soimaan Kolme tenoria.

♪ ♫ ♫ ♪ ♪ ♪ ♫  

Nyt hiljaa, hiljaa hiivitään näin Kardemumman yössä.
– –  –
Ja kun me käymme leipuriin, jo huomaa aivotonkin;
vain leivän viemme, kaakun, niin ja kaljapullon jonkin.
No pipperkakun sirkaman voi joskus ottaa Joonatan.
Vaan muuten vie piukkaakin hiukkaakin niukemman
Kasper ja Jesper ja Joonatan.

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

JOULUKALENTERI
22

22

Oulu Valokuvaus

Jouluinen Oulu

Jouluarvontapäivä tänään. Oman jouluruokamuistonsa ovat kommenttilaatikkoon kirjoittaneet ja siten arvonnassa mukana Katri, Koivu, Erja, Kirsi, Tuula, Maarit, Irmeli, Tiina, Sirpa, Annu, Antti, Anna, Marja-Liisa ja Maisa. Näiden, yhteensä neljäntoista (kiitos kaikille mukavista jutuista, muistoista) kesken suoritettiin ”virallinen arvonta” – tällä kertaa onnettarena tytär, ja Pehtoori itseoikeutettuna päävalvojana, Juniori ja Miniä todistajina.

Arvontavideoklippi KLIKS

Onneksi olkoon voittajalle. Postitatko minulle (reija at satokangas.fi) maapostiosoitteesi, niin laitan kalenterin tulemaan. … 😉

Mitäkö muuta tänään? Ulkoilua ja ruoanlaittoa, nyt sitä leipomistakin. Kysymys kuuluukin: kuvia lenkiltä vai safkoista? Taidan nyt tyytyä lenkkikuviin, huomenna sitten ruokakuvia ja -reseptejä.

On tässä illan päälle vielä laadittava paistinkääntäjille joulukirje, ja hoideltava muita – liki (työ-) – asioita. Siispä nyt vain kuvia jouluisesta Oulusta.

Piispantalon (tuomiokapitulin) portti ja pihalla seimi.

21

21-2

21-9

21-4

Kaupungintalon edessä oleva joulukuusi on koristeltu vähemmän viehättävästi,
mutta tähti on kaunis.

21-10

Sunnuntaiaamuinen Rotuaari ei edes joulun alla ole ruuhkainen.

21-11

21-5

Näistä valoista pidän hyvin paljon.

21-6

Luulin, että halli olisi auki jo aamusta, ei ollut. Yhdeltätoista vasta.

21-7

Aittojen välissä menneen ajan tunnelmaa… Melkein näin merimiehiä ja kauppaporvareita, kauppiaita ja talonpoikia noilla tienoin.

21-8

Ja joulukalenterikuvaksi yksi Valoa Oulu -tapahtuman kuvista, jonka ehkä sittenkin olisin voinut kelpuuttaa joulukorttikuvaksi. En kelpuuttanut, vaan otin sellaisen, josta Pehtoori sanoi, että ”jäätynyt Unski”. Unski (alias Nahka) on nuorenparin kiinanharjakoira (ks. kuva).

Taidan kuitenkin laittaa kelpuuttamani joulukorttikuvan (tuosta Pehtoorin nihkeästä luonnehdinnasta huolimatta) tänne blogiin sitten aattona. 😉

Mutta nyt siis kuva ”Promenadi Huwisaarilla” -tapahtumasta.

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

JOULUKALENTERI

21

21

Oulu Ruoka ja viini Valokuvaus

Suuri Leivontapäivä kuihtui tryffeleiden teoksi

Herään aura-auton ääneen. Kello on 4.40. Kaksikymmentä vaille VIISI! Päätän nukahtaa uudelleen. Saahan sitä päättää. Puolen tunnin piehtaroinnin ja miettimisen jälkeen (nopeasti menee asiat tajuntaan!) ymmärrän, että se oli aura-auto! Tarkoittaa, että on satanut lunta niin paljon, että sitä riittää aurattavaksi asti. Tämän ilahduttavan tosiseikan ymmärrettyäni pomppaan ylös ja lähden kahvin keittoon. Ensimmäisen lomapäivän aamuna olen puolikuudelta jo valmis ryhtymään toimiin!

Piti olla Suuri Leivontapäivä tänään. No ei ole ollut, ei.

Hyvin varhain olin lenkillä – nauttimassa lumisesta maisemasta, hiljalleen avautuvasta sinisestä hetkestä. ”Valoa Oulu” -festivaalin viimeiset julkistukset ovat olleet tällä viikolla (Oulun Energian 125-vuotislahja kaupunkilaisille) ja nyt pääsin niitä kuvaamaan.

Klikkaa isommaksi. Lämpimästi suosittelen. Nuo padon lamellien valot kannattaa nähdä … livenäkin. Valot vaihtuvat – kirkkaasta siniseen ja violettiin ja takaisin.

Valoa Oulu

Valoa Oulu-2

Valoa Oulu-3

Valoa Oulu-5

Valoa Oulu-10

Oulun Energian talo Kasarmintiellä on myös saanut valoja: lasitiilien valaistus on myös vaihtuva. Hieno.

Valoa Oulu-6 Valoa Oulu-7 Valoa Oulu-9

No mutta ei pelkkä aamulenkki voi torpedoida leipomisaietta, eihän? – No ei. Mutta lenkillä meni paljon aiottua kauemmin (liki kaksi tuntia), kuten myös kaupassa ja Caritaksessa. Varhaisesta lenkille lähdöstä huolimatta olin takaisin ja keittiössä vasta alkuiltapäivästä. Sitä paitsi se tosiseikka, etteivät appivanhemmat sittenkään pääse huomenna tulemaan kahville ja herkuille, vei innokkaimman terän leipomiselta.

Jotain sentään sain aikaiseksi: Limoncello-valkosuklaatryffelit. Tiedättekös, että jo reseptin lukeminen lihottaa! Ihan varmasti!

Toissaviikon Hesarissa oli resepti, joka oli ihan ohittamaton.

Limoncello-valkosuklaatryffelit:
250 g valkosuklaata
½ dl kuohukermaa
2 rkl limoncello-likööriä
3 rkl hienonnettua tuoretta basilikaa
 
Pinnalle:
noin 1 dl kookoshiutaleita
½ limetin raastettu kuori

 Paloittele valkosuklaa.

 Mittaa kattilaan kuohukerma ja limoncello. Kiehauta. Nosta kattila liedeltä ja sekoita joukkoon valkosuklaapalat. Sekoittele välillä, kunnes suklaa on täysin sulanut. Sekoita joukkoon hienonnettu basilika. Nosta tryffelimassa jääkaappiin jähmettymään pariksi tunniksi.

 Pyörittele tryffelimassasta pieniä suupalan kokoisia palloja. Sekoita kookoshiutaleet ja limetin raastettu kuori keskenään lautasella. Pyörittele tryffelit kookoshiutaleseoksessa. Säilytä suklaatryffelit jääkaapissa. Ohjeesta tulee noin 20 kappaletta.

Voin leuhkia sillä, että minulla oli käytettävissä ”home made -limoncelloa”! Yhtä kaikki: ihania ovat.

20

Joululahjaprojektikin eteni vähän, ja nukuin päikkärit. Surffailin, roikun FB:ssa, luin, söimme tavattoman hyvää taimenta, kuvailin lisää… Olen lomalla! 🙂

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

JOULUKALENTERI

20

White Christmas

Tässä oli joulukorttikuva-ainesta (tämäkin kannattaa klikata isommaksi)… 

20

Ruoka ja viini Yliopistoelämää

Akateemiset pikkujoulut

Perjantaiaamu alkoi kokouksella. Perjantai-ilta kului samojen ihmisten (ja kymmenien muiden) kanssa Teatteri Riossa. Oli humanistisen tiedekunnan pikkujoulut. Erilainen konsepti kuin ennen. Menimme Teatteri Rioon. Söimme buffeesta jouluruoan, ei valittamista, mutta enpä nyt repeä mainesanoihinkaan. Kysyin tarjoilijalta, mistä ruoat tulevat: Ranelta. – Selevä. Ei Rane huono keitraaja ole, mutta – kuten sanottu – ei mitään ylenpalttista makusinfoniaa.

Mutta illan ”teatteri”: Ulla Tapanisen puolitoistatuntinen monologi ”Hämmennystä” oli erinomaisen viihdyttävä. Juttua riitti. Liki hengittämättä. Ja naurua. Ja kyllä siellä taustalla oli paljon asiaakin; aika lähellekin kolahti kun katselee, kuuntelee, elää äidin ja appivanhempien, omaakin, vanhenemista.

Oulussa näytti pitkin kevättä olevan vielä esityksiä, voisinpa vaikka suositella. Syömässä kannattaa ehkä käydä jossain muualla. 😉

Joka tapauksessa paljon kehnompiakin akateemisia pikkujouluja on vietetty. Jo nyt olen iloinen, etten sittenkään lyöttäytynyt jatkoille lähtevään porukkaan. Sillä huomenna on Suuri Leivontapäivä. Tai ulkoilupäivä. Ehkä voisin tehdä jotain asian nimeltä ”joululahjat” eteen.

Ja tästä suoraan aasinsiltana muistutan, että sunnuntain illansuuhun asti on vielä aikaa osallistua Jouluarvontaan! Kerro jouluruokamuistosi tai se mikä maku tai tuoksu tuo sinulle joulun. Palkintona oleva kalenteri tuli jo toissapäivänä postissa… Osallistuminen kannattaa aina: KLIKS

Ja toinen vinkki: vanhat jouluruokasivuni ovat taas auki. Hieman myötähäpeää itseäni kohtaan hoksautan, että joulusivuilla (kuten sanottu vähän vanhentuneilla) on paljon mukavia jouluruoka -ja -viini ohjeita ja vinkkejä https://www.satokangas.fi/blogi/joulusivut/

Huomenna tuoreempaa…

Ai niin, kuinka verratonta, että sataa lunta. White Christmas? Olisipa mukava.

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

JOULUKALENTERI 

19

 19-2

Niitä näitä

Siivous- ja viiniasiat jatkuvat

Ette usko, muttta meitä oli tänään puolen tusinaa tohtorisihmistä siivoamassa seminaarihuonetta, arkistohuonetta, mikrofilmien lukuhuonetta ja oppiaineen nettisivuja. Kannoimme, järjestelimme, luutusimme, teimme tilaa, veimme roskia. Eikä kukaan valittanut, että ”ei ole minun hommiani”.  Tosiasiassa meitä oli kaksi puuhanaista 😉 ,  jotka saimme vedetyksi mukaan oppiaineen miehetkin (”nyt tuutte auttamaan!!”).

Ja onhan kaikilla hyvä mieli. Työviihtyvyys kasvoi huikeasti.

Ajoissa lähdin töistä; tein pikaista pastasafkaa ja sitten lähdimme jouluostoksille. Pehtoorin kanssa kaupungilla tehollista peliaikaa tunteroinen. Ihan riittävä.

Sitten (joulu)viinien maistiaisiin. Jo vain meillä oli erinomaisia viinejä!

Viininmaistelut

Viininmaistelut-2

Hienoja viinejä, uusia makuelämyksiä ..  Lukuunottamatta korkkivikaista Amaronea 🙁  (mikä menetys!). Jos nyt tekisin tuon Jouluviinit 2014 -postaukseni uudestaan, tekisin sen ehkä erilaialla. Mutta toisaalta…. Ehdin tätä Marsalaa resepteineen suositella viikonloppunakin…

Viininmaistelut-3

Melkoinen puheensorina meistä kahdeksastakin lähti. Näiden ihmisten kanssa ei tarvitse esittää viinintuntijaa, ei jäykistellä, –  voi vain olla. Ja sellainen on hyväksi. Pitkällinen (viini)ystävyys on hyväksi.

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

JOULUKALENTERI 

18

18

Klikkaa isommaksi. 

Niitä näitä

Joulusiivous

Tänään tulin töistä puhtaaseen kotiin. Meidän luottoihminen, S. oli tänään käynyt siivoamassa. Eikä hän käy vain joulun alla, vaan parin, kolmen viikon välein ympäri vuoden. Olisin valmis luopumaan joka toisesta kampaajakäynnistä, joka toisesta poronpaistista ja joka toisesta samppanjasta, jos niistä olisi kiinni siivoojan käynti.

Kerran tein  postauksen siitä, kuinka me Pehtoorin kanssa molemmat olemme siisteyden perään, Pehtoori vielä paljon enemmän kuin minä, ks. Oodi siisteydelle. Joka tapauksessa on ihanaa kun täällä on putsattu ja puleerattu.

Minä sain sitten käyttää illan hifistelyyn. Siivosin ja laitoin Festan jouluasuun.

Joulusiivous

 Luutusin lattiat, ja sain laittaa pikku keittiöön puhtaan maton.

Joulusiivous-2

Pöydän vahasin ja laitoin punaiset kaitaliinat.

Joulusiivous-3

Joululautasliinat nostin esille.

Joulusiivous-9

Juhlalautasliinarenkaatkin jo hain kaapista.

Joulusiivous-4

Pikkupöydälle liina ja suklaata.

Joulusiivous-6

Joulusiivousta siivouksen vuoksi, mutta vielä enemmän juhlan tunnun tulemisen vuoksi. Tulee joulun tuntu, juhlan tuntu kun laittaa kaikkea pientä esille. Ja siivoaa. 😉

Joulusiivous-7

Joulusiivous-11

Enkeleitä oli paljon liikkeellä.

Joulusiivous-8

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

JOULUKALENTERI

17

17

Niitä näitä Ruoka ja viini Valokuvaus

Jouluviinit 2014

Jouluviinit-14

Jouluviinisuosituksia ovat lehdet (ainakin Ilta-Sanomissa, Viini-lehdessä, Hesarissa olen nähnyt) ja netti pullollaan. Silti, niistä huolimatta, pidän perinteistä kiinni ja olen koonnut omat jouluviinisuositukseni listaksi. Ja tavan mukaan (esim. 2012 ja 2013) olen koonnut suosituksista kauppalapun. Se on pdf-versiona ja siten siis helposti tulostettavissa. Lista löytyy täältä.

Onhan tämä vaatinut täällä Rantapellon koekeittiössä tai siis pruuvipöydässä paljon työtä (heh!), mutta mies on ollut hyvänä apuna pitkin syksyä.

Kaikki kuvat suurenevat klikkaamalla. Kannattaakin klikkailla. 

Jouluviinit-11Ihan ensimmäiseksi kuohuvaa. Nyt on löytynyt hyvä uusi peruskuohuviini, jossa on makua, väriä, eikä ole hinnalla pilattu. Ja takana on Torresin viinitalo, tämä Torres Santa Digna Estelado Rosé Brut (13,90) on hyvä juoma jouluun ja uuteen vuoteen.

Toinen kuohuva, jonka laitoin listalle on ”puolikas” (0.375 cl) Papet-cava. Ei nyt mikään maatakaatava makuelämys, mutta jos kaksin haluaa lounaalla lasilliset nauttia, niin tämäkin sopii siihen tarkoitukseen. Ja ennen kaikkea se on täydellinen tuollaiseen jouluaskarteluun kuin ylimmäisessä kuvassa on! Minähän en mikään askartelija ole, enkä – hyvänen aika – jaksa ja osaa, eikä kärsivällisyys riitä, joulukorttipuuhasteluihin, mutta tuon olen ihan omin käsin värkännyt vietäväksi torstaina jouluviininmaistajaistaloon kukkapuskan sijaan. 😉

Valkoviinisuosituksissa voisi olla pelkkiä alsacelaisia riesling-viinejä, kuten minulla yleensä on, mutta nyt kuvan oikeassa reunassa on myös eteläafrikkalainen uutuus, jonka laitoin listalle, koskapa sen rypälemäärä on melkoinen ja niiden joukossa erikoisuuksiakin: Chenin Blanc, Rousanne, Grenache Blanc, Verdelho, Viognier, Clairette Blanc.

Jouluviinit-5

Hyvin sopii joulupöydän  monenmakuisille alkupaloille. Toinen eteläafrikkalainen on vielä parempi: erityisesti graavilohen kumppaniksi Sutherland on hyväksi havaittu. Raikas, – ja hapot kestävät rasvaisen kalan oivallisesti.

Jouluviinit-12

Sitten punaviinejä.

Jouluviinit

Jos meillä syötäisiin joulukinkkua, tarjoaisin sen kanssa joko pinot noir- tai merlot-rypäleestä tehtyä viiniä. Tai malbec-viiniä. Malbeciä siksi, että olen viime aikoina ollut niihin niin kovin tykästynyt. Vasemmalla on edellä mainitun eteläafrikkalaisen sisarusviini eli pinot noir ja oikealla Obsession, jota olen suositellut ennenkin. Pehmeä, hillomainen, lämmin, lempeä, napsumaton, – ah niin hyvä viini.

Enkelinkuva etiketissä on Montes Reserva Malbec. Saman talon Carmenere on melkein kaksi kertaa kalliimpi (18 ja jotain), ja se on kyllä hieno ja täyteläinen viini. Sekin.

Jouluviinit-3

Uuden maailman viini, joka on ollut jo pitkään meidän suosikki, on Cline Ancient Vines Mourvèdre 2011. Jos joulupöydässä on kinkun tilalla poroa – kuten meillä on – niin tuo on aromikkuudessaan ja mausteisuudessaan kelpo kumppani sille.  Mutta kuten kuvakin vähän vihjaa, se on myös myöhäisillan hiljaisiin hetkiin, kirjan ja nojatuolin lähettyvillä hyvä seuralainen.

Jouluviinit-4

Listalla on myös toinen argentiilainen viini: Las Moras -viinitalon Black Label -viini on roteva ja ryhdikäs. Vaatii ehdottomasti mausteista ruokaa, punaista lihaa, riistaa tai kovia juustoja. Maistui ainakin hirvipadan seurana oikein hyvin.

1

Jos tarvitset edullisen, hyvän, erinomaisen yleisviinin, joka sopii melkein mille tahansa ruoalle kumppaniksi, niin hanki espanjalainen Piedemonte reserva vuodelta 2008! Työkaveri (tai oikeastaan vaimonsa ;)) vinkkasi tästä yhdeksän euron viinistä. Eikä huono vinkkaus ollutkaan. Obsessionin kanssa se on listallani sellainen viini, jota voi suositella sellaisillekin, jotka eivät punaviineistä erityisesti perusta.

Jouluviinit-7Perinteisesti listallani on ollut ainakin yksi kallis viini: vähän kuin viinilahjavinkkinä.

No Tommasin Amaronea parempaa ei oikeastaan olekaan. 😉

Mutta kerro lahjansaajalle, että kypsyttää Alkossa tällä hetkellä myynnissä olevaa vuoden 2011 vuosikertaa ainakin muutaman vuoden.

 

 

 

 

 

Tämänvuotisen Blossa  vastaan Loimu -maaottelun meillä voitti Lignell & Piispasen Loimu. Jos haluat vielä parempaa glögiä, tee itse. Tarkoin varjellun glögireseptin julkistaminen oli muutama päivä sitten.

Jouluviinit-6

Eikä joulua ilman portviiniä, sinihomejuustoa, pipareita ja suklaata. Alkossa on myynnissä Nirvana! Se on suunniteltu erityisesti tumman suklaan kumppaniksi. Uijui! Nimi ei ole turha, eikä harhaanjohtava. Portviini on pakattu pahvikoteloon, mikä on hyvä vihje siitä, että tämänkin voisi antaa vaikka lahjaksi. Lidlistä vielä pari levyä hyvää, tummaa suklaata seuraksi, ja herkkulahja on valmis.

Portviini

Toivottavasti näistä meidän suosikeista ja suosituksista on iloa. Muistathan, että kauppalappu ja lista on jo valmiina. KLIKS!

Ja ehkä kesällä kokoamani Klassikkoviinien TOP10 -lista voisi auttaa myös jouluviinien valinnassa.

Jouluviinit-8

Viineistä ja lahjoista puheenollen: kalenterikuvassa on teemaan liittyvä kirja. Jaakko Heinimäen oivallinen opus ilahduttaa vuodesta toiseen. Jos mietit viiniharrastajalle lahjaa niin tässä kulttuuri-, pyhimys- ja viinihistoriaa ja -tietoa helposti luettavassa paketissa! Heinimäki on erinomaisen hyvä tarinankertoja.

Harrasta viiniä esittelee omaperäisen viinivalikoiman: kymmeniä pulloja, joiden taustassa on jotain kirkollista. Lukija pääsee maistamaan liebfraumilchiä Pyhän Hildegardin seurassa, valitsemaan Johannes Kastajan juhannusjuomaa Portugalista, tutustumaan paavin lähteeseen ja rakastavaisten suojelijaan. Kaikkiin tarinoihin liittyy viini, ja viineihin liittyy tarina; kaikki esitellyt viinit on saatavilla Suomesta.

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

JOULUKALENTERI

16

Jouluviinit-9

Historiaa Niitä näitä Oulu

Tiernapoikia

Töiden ja kaupungilla olleen illansuun kokouksen välissä ehdin käydä Rotuaarilla, jonne en perjantaina Tiernapoika-patsaan paljastustilaisuuteen ehtinyt, vaikka kovin olisin halunnut.

Tiernapojat_-6

Olisi ollut hienoa nähdä Sanna Koivisto ja ehkä sanoakin hänelle, kuinka tästä hänen uudestakin työstään pidän. Martti-faninahan minut näiden juttujeni ja kuvieni seuraajat jo tietävätkin, ja siitä olen Koiviston kanssa sähköposteillutkin, mutta kyllä nämä oululaiset tiernapojatkin veivät sydämeni heti kerralla.

Tiernapojat_-5

Ja me toivotamm’, ja me toivotamm’, onnellista ja hyvää joulua.
Ja sitä taivaallista ystävyyttä, joka meidän kaikkemme ylitse käy.

Tiernapojat_-4

  Husaari olen minä sodassa ja urhoollinen sotamies
ja vaikka olen varustettu joka tiess’
keisari saa vastata edestämme mitä olemme kukistaneet
siihen on meitä opetettu, että totella keisaria
ja kuunnella pyhää lakia.

Ylen Elävässä arkistossa on oululaisten poikien Tiernapoika-esitys: komeasti pojat laulavat. Erityisesti kannattaa kuunnella ja katsella Mänkin roolisuoritus. 13-vuotias Jamppa Tuominen uransa alussa… KLIKS

Ja juuri tänään Oulun yliopiston kirjaston ”Nutturasta”-blogissa Matti Karhu kirjoittaa  ”Tiernapoikaperinteestä ja muusta”:

On kysymys jo silloin [keskiajalla] ainaisessa rahapulassa olleiden teinien adventtiaikaan esittämästä tähtipoikanäytelmästä, jossa kuvataan Jeesuksen syntymän aikaisia tapahtumia. Köyhän ja syrjäisen maan opiskeleva nuoriso omaksui ja säilytti keskiajan Euroopasta kulkeutuneen laulunsekaisen näytelmän ja kehitti siitä oman version, joka on säilynyt elinvoimaisena erityisesti täällä Oulussa.

Karhun juttu kannattaa ehdottomasti lukea kokonaan. Lukea viisaaseen loppuun asti: http://kirjastoblogi.oulu.fi/tiernapoikaperinteesta-ja-muusta/

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

JOULUKALENTERI

 15

Tiernapojat_-2

Hän on sen ylhäisen koitto, mi maailmaa valaisevi,
vaan ehkä hänen soittons’ maan ympär’ kajahtavi.

Niitä näitä Ruoka ja viini

Joulua kohti

Viikonlopulle leimaa-antavaa jouluvalmistelut ja paljo tekeminen.

Eilinen meni illansuuhun asti keittiössä, mitä nyt välillä kävin kävellen Prismassa.

Viidestä kiloa porkkanoita ja lanttuja tehtiin (Pehtoori kuori ja pilkkoi!) laatikot, joululimput ja jouluruukut paistoin. Leivinuunista tuoksu leivittäytyi koko taloon, pihallekin asti.

Iltapäivän lopulla äyriäis-nuudelieineen jälkeen Juniorikin tuli, nautimme yhdessä pullollisen kuohuvaa ja sitten kohti keilahallia. Perhekeilaus! Neljästään suhteellisen tiukka ja tasainen keilauskisa. Tuntui hassulle olla neljästään ”ulkona”, keilaamassa. Edellisen kerran keilattu kimpassa varmasti joskus 10 vuotta sitten Vuokatissa. Jälkipelit puitiin Kulumasa. Perhedrinksut! 😉 Me muut kuuntelimme tyttären yritysideaa, eikä suinkaan tyrmätty. Päinvastoin.

Seitsemän jälkeen erkanin ja lähdin Raatinsaareen: oli Tiiman pikkujoulut. Historianopiskelijoiden ainejärjestön kuusijuhla. Kuinkahan mones minulle? Syksyllä 1978 ensimmäisen kerran…. Väliin on jäänyt jokunen, mutta silti, aika mones.

lauantai-3

Ja kuinka tunsinkaan itseni vanhaksi. Taas. Kollegan kanssa todettiin, ettei koskaan ole ollut yhtä kristillisiä joululauluja historian opiskelijoiden pilheissä. Yhteislaulu ei tietenkään estänyt oluen ja siiderin kulumista. Sovellettu jouluevankeliumi oli kerrassaan oivaltava, vaati sisäpiirin tietoa, jotta hauskuus tuli ymmärretyksi. Moneen pöytään pyydettiin, monessa kävin. Eikä me paljoakaan historian opiskelusta tai opettamisesta juteltu, enemmän patikoinnista tai Oulusta tai opiskelijoiden pukeutumisesta. Kaikkinensa olin tyytyväinen, että tulin lähteneeksi. Ja että tulin lähteneeksi kotiin kymmenen bussilla. Muukin perhe palautui ”yhiltä” samoihin aikoihin. Jotta tuplapikkujoulut eilen.  😉

lauantai

Ja tänään touhuaminen on jatkunut. Pieni lenkki ja tyttären kanssa äidin luona käynti keskeyttivät jouluvalmistelut. Niihin on kuulunut myös kuvaaminen ja viinisuosituslistan teko tänne blogiin, mutta eipä ole vielä valmista, ei ole. Mutta lupaan, että huomenissa tai tiistaina viimeistään on.

kolmas adventti

kolmas adventti-2

Jouluruukun (tein eka kertaa tuoreista yrteistä, ja aina vain parempaa se on!) ja pakastimesta löytyneen poronpaistipadan jämien ja vuohenjuustosalaatin kanssa tuo kuvan Radici oli erinomaista, mutta se ei ole suosituslistalla. Lähinnä siksi, ettei sitä enää Alkosta saa. Jälkkäriksi oli koe-erä joulu-pavlovaa… ui-jui, oli hyvää. Ihan juhlaruokaa kolmannen adventin sunnuntaina oli. Palaan siihenkin. Ja äsken totesin tyttärelle, että hassua kun ei sunnuntai-iltana ole skypeä! Enkä tosiaankaan kaipaa! Live on parempi. 😉

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

JOULUKALENTERI

14

(kun klikkaat kuvan isommaksi, hyasintti melkein tuoksuu… )

14

 

Niitä näitä Ruoka ja viini

Lucian päivä ja glögi

Lucian päivä. Luciasta tulee mieleen suomenruotsalaisten joulunalusjuhla, päiväkotien ja alakoulujen juhla, pyhimys ja glögi. Glögi?

Lucia (lat. lux ~valo) kuoli kristittyjen vainoissa vuonna 310. Vanhempansa olivat sopineet hänen avioliitostaan, mutta Lucia antoikin rukkaset sulhaselle ja päätti sen sijaan ryhtyä Kristuksen morsiameksi. Katkera sulhaskandidaatti kosti, ja järjesti niin, että keisarin armeijan voimalla Lucia pakotettiin ilotaloon töihin. Mutta Lucia jähmettyikin paikoilleen, eikä pyhää neitsyttä saatu liikahtamaan, ei edes kuumalla öljyllä. Marttyyrin silmät puhkaistiin, mutta turhaan, legendan mukaan hänelle kasvoi aina uudet näkevät silmät [mikä selittää sen, että Lucia on sokeiden pyhimys]. Kun kirkkotaiteessa näkyy nainen, jolla on kädessään tarjotin, jossa on silmät, on kyse Luciasta.

Lucia

Skandinaavisen Lucia-juhlan tarina pohjautuu sisilialaiseen legendaan, mutta täällä Pohjolassa Lucia on ennen kaikkea valon tuoja. Ja sitten ihan eri asia on glögi, joka tehdään Santa Luzia -viinistä.

Alkossa on myytävänä Blandyn viinitalon Santa Luzia madeira, joka on mitä mainioin glögipohja.

Me teimme tätä monena vuonna ennen lasten syntymää, – ensin äitini kanssa ja sitten Pehtoorin kanssa keskenään, lahjaksi annettavaksi ja tietysti omaankin käyttöön. Ohje on jotenkin mukavan vanhanaikainen. Mutta laadukas, erinomainen. Tämä on ollut aika tarkkaan varjeltu, mutta tässä nyt teille. Suosittelen: tee joskus. Kyllä Blossat ja Loimut häviää kuus nolla!

13-5

Jouluglögi

6    pulloa madeiraa
ja/tai egri bikaveria (tms. punaviiniä)

2   litraa vettä
100  neilikkaa
60    maustepippuria
1,5    metriä kanelitankoa
5       tl  kardemummaa
10     tl pomeranssinkuorta
500 g       sokeria
5       sitruunan raastettu kuori
5       sitruunan mehu

Sekoita sokeri ja raastettu sitruunan kuori.
Keitä vedessä kaikki mausteet.
Anna seoksen imeytyä – ei kiehua – ½ tuntia.
Sulata sekoitettu sokeri ja sitruunan kuori liemeen.
Anna seistä muutama minuutti ja siivilöi pois mausteet.
Lämmitä madeira ja sitruunan mehu ja kaada mausteliemi siihen.

Lucia Madeira

Tuo madeira on hyvää myös suklaisten jälkiruokien, erityisesti suklaakakun kanssa.

 ~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

JOULUKALENTERI

13

(tänä vuonna meillä ei olekaan joulukuusta pihalla. On ”valopuu”)

13-4

20141130-_MG_2562

Niitä näitä

Jouluarvonta!

Heräsin viideltä. Sepä sitten mahdollisti sen, että sain ennen töihin lähtöä tehdyksi valmiiksi seinäkalenterin: ”Oulu kuvissa”. Jokaiselle kuukaudelle kuvia kuluneen vuoden kuvausretkiltä pitkin Oulua. Tilasin kalentereita useampiakin. Ja niinpä nyt on kalenteri tai ”ikivanha” Vuorotellen-kirjani, joita on enää 4 kpl jaettavana, palkintona tässä joulukuun jutussa, – ei ole kisa, mutta ehkä voisi nimittää arvonnaksi.

Kaikkien, jotka 21.12. mennessä kertovat kommenttilaatikossa  – vaikka vain yhdellä sanalla, mutta mieluummin ihan tarinan kera, mikä on sellainen jouluruoka/herkku/juoma/suklaa, joka on joka joulu saatava, että joulun makumaailmasi olisi oikeanlainen. Onko se kinkku, suklaakakku, joku tietty suklaakonvehtirasia, hedelmäkori, mummin sinappi, eggnog, luumukreemi, riisipuuro tai suolakala? Mikä?

10-4

Mietin, mikä se minulla on? Ensimmäiseksi tuli mieleen graavilohi. Mutta sitähän on juhannuksena, pitkin kesää, joskus arkenakin… ei sittenkään pelkkä ja vain jouluherkku. Ja seuraavaksi tuli mieleen lanttulaatikko. Sitä ei ole milloinkaan muulloin kuin jouluna. Eikä meillä kukaan muu kuin minä sitä oikein kaipaakaan, – ei ainakaan välttämättä kaipaa.

Niinä jouluina kun äiti ja/tai sisar ovat olleet kanssamme joulupöydässä, he ovat ymmärtäneet lanttulaatikon päälle, mutta muille se on vähän yhdentekevä juttu. Isälle sitä aina tein, ja apelle joka joulu vien. Mutta meidän perheessä se on muille kuin minulle usein ihan maistamatta jäävä juttu. Minulle se on must. Ja sitten minun on koko joulukuun saatava viiliä ja pipareita, kuten jo todettu on. 😉

Mutta mikä on sinun joulun tärkein makumuistosi? Tai ehkä ei vain muisto, vaan joka jouluinen juttu, jonka haluat vuodesta toiseen kokea ja joka vuodesta toiseen tuoksullaan ja maullaan tuo sinulle joulun tunnelman.

12

Juuri laitoin saaristolaisleivät uuniin, ja nyt selailen joulukirjojani etsien jotain uutta joulupöydässä tarjottavaa. Ehkä en käytä selailuun kovin paljon aikaa, sillä tyär on kotikotona tänään(kin). Pitkään istuttiin ruokapöydässä (kuhaa paistoin, lapsi ei ole yli vuoteen syönyt paistettua kalaa!), – toki Pehtoorin kanssa kaksistaankin perjantaisin istutaan pitkä tovi ruoan äärellä, mutta tänään mukavampi. Työstä ja sen tekemisestä, pimeästä ja suomalaisesta mielenmaisemasta, luterilaisesta työmoraalista versus meksikolaisesta meiningistä, suorittamisesta ja oman tekemisen tärkeydestä, keskusteltiin.

Ja kerroin Talvisota ja taide -seminaarista, joka oli antoisa. Oli hienoa vain istua, vastaanottaa, kuunnella monia hienoja esitelmiä, liikuttuakin, oppia, ajatella. Ja ennen, välissä ja jälkeen tavata ystäviä ja tuttuja, jutella opiskelijoiden kanssa. Erinomaisen hyvä iltapäivä.

WP_20141212_15_47_02_Pro

 

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

JOULUKALENTERI

12

12

Niitä näitä Yliopistoelämää

Luentoja

Mukavan rauhallinen työpäivä. Niinkin rauhallinen, että sain aloitettua kevään luentosarjan kokoamisen. MIKSI minä olen taas lupautunut tekemään uuden luentosarjan? 18 + 2 tuntia puhumista vaatii ainakin 18 + 2 ympärivuorokautista valmistelua. Ainakin. Luentosarjan aihe on ”Historiaa tilauksesta”. Luulen että siitä jää jäljet tammi-maaliskuussa tänne Temmattuunkin.

Eikä siinä vielä kaikki! Lupauduin pitämään myös ”kiertueen”! Kiertueohjelma on tällainen.

Oulu to 16.4. klo 16.30-18.00
Ylivieska ke 22.4. klo 15.00-16.30
Raahe to 23.4. klo 15.00-16.30
Kuusamo ke 29.4. klo 15.00-16.30

Ja aihe?

Vuotuisjuhlat arjen katkaisijana
– Vapun, joulun ja juhannuksen sekä muiden vuotuisjuhlien historialliset juuret

Puolitoista tuntia aikaa puhua parin tietokirjan verran asiaa. Siinäpä haastetta taas kerrakseen.

Ja foorumi? – Ikääntyvien yliopisto! Se oli ennen ”Ikäihmisten yliopisto”. Silloinkin minulla oli kiertue. Siitä on kyllä ainakin 10 vuotta. Silloin puhuin linja-autoliikenteen historiasta. Ikäihmisille oli tuo kiertue, nyt ”vain” ikääntyville. Ja sentään luennoitsija-puolella vielä olen. En kuulijana. Vielä.  😉

Mutta huominen iltapäivä menee kuuntelijapuolella.

panoraama_talvisota

Seminaari pidetään Oulun yliopiston päärakennuksen Saalastinsalissa Linnanmaalla 12.12.2014 klo 12–16. Se on kaikille avoin ja maksuton. Ohjelma on täällä  KLIKS

Ehkä sinäkin tulet kuuntelemaan? Mikset?

Ja sitten huomenna illalla – tai ainakin viikonloppuna – aion täällä blogissa ”luennoida” jouluviineistä, ja lauantaina ehkä Santa Luciasta, mikä tarkoittaa paitsi pyhimystarinaa, mutta myös maailman parhaan glögireseptin julkistamista.

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

JOULUKALENTERI

11

(joulukuinen Martti – suosittelen: klikkaa isommaksi)

11